Kuntatalous selvisi kuivin jaloin toisestakin koronavuodesta – mutta miten käy jatkossa
Vaikka kuntataloudessa kirjattiin vahva vuosi 2021, niin mitään ylimääräistä jakovaraa ei kunnilla ole. Kun korot lähtevät nousuun, niin kova lainakanta takaa rahoitusmenojen kasvun. (Kuva: Pixabay)
Valtion kunnille jakamat korona-avustukset olivat ratkaisevassa asemassa, kun vuoden 2021 kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tuloksia ynnäillään. Kuntaliiton tänään julkaiseman ennakollisen tilinpäätösanalyysin perusteella tilikauden tulos nousi 1,5 miljardiin euroon.
Ensimmäinen koronavuosi oli kuntatalouden vinkkelistä katsottuna vieläkin vahvempi, sillä tuolloin koronatukien vauhdittama kuntatalous nousi 1,7 miljardia euroa plussalle.
-Kuntatalous kesti toisenkin koronavuoden hyvin. Ratkaiseva tekijä oli valtiolta saadut koronatuet, jotka viime vuonna kohdistuivat entistä paremmin sinne, missä korona aiheutti kuluja. Myös verotulojen kasvu ja satunnaiset myyntitulot olivat vaikuttamassa kuntien ja kuntayhtymien tulokseen, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tilannetta tiedotustilaisuudessa.
-Korona kasvatti osaltaan vuonna 2021 kuntien ja kuntayhtymien menoja voimakkaasti, vajaa 8 prosenttia edellisvuoden erityisen maltilliseen kasvuun verrattuna. Tulokehitys pysyi kuitenkin menojen kehityksessä mukana: kuntien verokehitys oli hyvää jo toista vuotta peräjälkeen, Karhunen kertoi.
Ei erityistä jakovaraa
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistutti positiivisten lukujen loisteessa, että kuntataloudessa on isoja rakenteellisia ongelmia, joihin on ratkaisu löydettävä. Joka päivä ollaan lähempänä sitä hetkeä, jolloin elämä normalisoituu ja sitä kautta korkotaso lähtee nousemaan.
-Kun näitä lukuja katsoo, niin siellä on paljon kertaluonteisia eriä, kuten koronatuet ja melko reippaat kertaluontoiset myyntitulot. Korkojen nousupaineet aiheuttavat sen, ettei mitään erityistä jaettavaa ei kassan pohjalla ole, vaikka viime vuosi menikin kuivin jaloin, Reina muistutti.
Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit olivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan 5,3 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinneissa on laskua 8,6 prosenttia.
-Minun veikkaukseni on, että investointien putoamisessa on kyse varautumisesta tulevaan. Hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023. Silloin sote-uudistus näkyy vasta oikein kunnolla kuntataloudessa, Minna Karhunen.
Investoinnit kohtalon kysymys
Samoilla linjoilla investointien suhteen oli Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
-Investoinnit on kuntataloudelle kohtalon kysymys. Jos joku asia heittää kunnat ahdinkoon, niin se on isot investoinnit. Investointitarpeita kunnilla toki on, mutta yli tarpeen olevista investoinneista on päästä eroon, Punakallio opasti.
Ennakkotietojen perusteella tietonsa lähettäneistä kunnista eniten ylijäämää Manner-Suomen kunnista kirjasivat tilinpäätökseensä Helsinki (352 miljoonaa euroa), Espoo (187), Tampere (75), Jyväskylä (64) ja Vantaa (54). Eniten alijäämää on syntymässä Mikkelissä (10 miljoonaa euroa), Kerava (-8), Seinäjoki (-8), Pori (-7) ja Kemi (-6).
Tiedotustilaisuuden materiaali Kuntaliiton sivuilla
