Kuntavaalien ennakkoäänestyksen päätöspäivä innosti erityisellä tavalla suomalaisia – "Se oli melkein liikuttavaakin"
Helsingissäkin oli mahdollista suorittaa ennakkoäänestys ulkona, esimerkiksi Malmin lentokentällä, drive in -ennakkoäänestyspaikalla. Ennakkoäänestäjiä riitti jonoksi asti myös Malmin lentokentän äänestyspaikalla tiistai-iltana (8.6.). Kuva: Ville Miettinen
Noin 259 000 suomalaista antoi äänensä kuntavaalien ennakkoäänestyksen päätöspäivänä tiistaina. Toiseksi suosituin ennakkoäänestyspäivä kahden viikon aikana oli viime maanantai (7.6.), jolloin lähes 165 000 äänestäjää suoritti tehtävänsä.
Ennakkoon äänestäneiden osuus nousi 33 prosenttiin. Aikaisemmissa kuntavaaleissa vuonna 2017 ennakkoon äänesti 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Näitä vaaleja vertailtaessa on laskettavissa lähes 6,5 prosenttiyksikön ero siinä, kuinka iso osa suomalaisista äänesti ennakkoon.
Hanna Wass on yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistosta. Hän näki, miten ennakkoäänestyksen päätöspäivänä jonoja kertyi ennakkoäänestyspaikoille Helsingissä.
– Se oli melkein liikuttavaakin. Kaupungintalon ennakkoäänestyspaikan luona oli kymmenien metrien jono puoli kahdeksan aikaan.
– Tämä kertoo minusta yleisestä käyttäytymismallista, mikä meillä on aika monessakin asiassa, että jätetään asiat viime hetkeen.
Vaalipäivänä äänestävien määrää on vaikea ennakoida
Ennakkoon äänestäneiden verrattain isolla osuudella ei ole välttämättä suurta merkitystä lopulliseen äänestysprosenttiin kuntavaaleissa, Wass muistuttaa.
– Sehän on tietysti suuri luku. Mutta se on suhteutettava siihen, että ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut koko ajan.
– Viime eduskuntavaaleissa oli ensimmäistä kertaa tilanne, jossa ennakkoon äänestettiin enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.
– Ennakkoon äänestäneiden aiempaa suurempi määrä voi ennakoida sitä, että ihmiset eivät ole äänestyspaikoilla ensi sunnuntaina.
Varsinainen vaalipäivä on nyt sunnuntaina 13.6.
Näistä kuntavaaleista oppia jatkoonkin
Uudet ennakkoäänestystavat ja -paikat lisäsivät kiinnostusta kuntavaaleihin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Koronatilanteen vuoksi monet kunnat ottivat käyttöön ulkoäänestyspaikkoja turvallisen äänestämisen mahdollistamiseksi.
– Pidempi äänestysaika ja monipuoliset äänestyspaikat lisäsivät selvästi kiinnostusta kuntavaaleihin. Etenkin ulkoäänestyspaikoille oli helppo poiketa muiden asioiden lomassa.
– Kannustamme kuntia jatkossakin pohtimaan erilaisia tapoja ja paikkoja äänestämiseen, tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom painottaa.
Lestijärven kunta erottuu joukosta
Kuntaliitto tiedotti keskiviikkoaamuna, että suhteellisesti eniten ennakkoäänestettiin pienimmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.
Kuntia vertailtaessa selviää, että ahkerimmin äänestettiin Lestijärvellä (58 %), Utsjoella (53,5 %) ja Savukoskella (53 %).
Harvimmin ennakkoäänestyspaikoilla vierailtiin Uusikaarlepyyssä (21,6 %), Pedersöressä (18,8 %) ja Korsnäsissä, jossa äänesti 14,3 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Edellä mainitut kuntakohtaiset luvut perustuvat oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelun tiistai-iltana julkaisemiin tietoihin.
– Aiempien vaalien perusteella tiedetään, että ennakkoäänestysaktiivisuus ei kaikissa kunnissa heijasta lopullista tulosta. Ruotsinkielisissä kunnissa, esimerkiksi Korsnäsissä ja Pedersöressä, käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä ja äänestysprosentit ovat useissa vaaleissa olleet maan korkeimpia, Pekola-Sjöblom sanoo.
