Kuntia on johdettava yhä ammattimaisemmin

Kuntia ja niiden palveluja johdetaan yhä monimutkaisemmassa ympäristössä. Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa, työvoimaa on entistä vaikeampi löytää ja taloudellista kehitystä on vaikea ennustaa.

Monimutkaisia ongelmia ratkomaan tarvitaan yhä osaavampia luottamushenkilöitä.

– Kuntien johtamiselta odotetaan lisääntyvässä määrin ammattimaisuutta ja yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että poliittisella päätöksenteolla on oma roolinsa ja viranhaltijajohdolla omansa, erityisasiantuntija Mikko Kenni Kuntaliiton tytäryhtiöstä Oy Audiapro Ab:sta kuvaa.

Mikko Kennin ja Audiapron kehityspäällikkö Jarmo Asikaisen tekemässä katsauksessa ”Kohti uuden sukupolven organisaatioita” tarkastellaan, miten julkisen sektorin johtamista on kehitetty entistä asiakaslähtöisemmäksi prosessimaisen toimintatavan avulla Tampereen, Kouvolan, Jyväskylän, Kuopion ja Järvenpään kaupungeissa sekä Kempeleen ja Punkaharjun kunnissa.

Tutkituista kaupungeista ehkä pisimmällä asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä on Kuopion kaupunki. Asiakaslähtöisiä palveluja kehitettiin Kuopiossa jo 2000-luvun alussa.

Kuopion psykiatrian keskus, ensimmäinen asiakaslähtöinen organisaatio, aloitti toimintansa vuonna 2006. Muutoksen myötä kuukauden hoitojono aikuispsykiatriaan katosi kokonaan.

– Vuosina 2006–2007 Kuopiossa toteutettiin laaja rakentajapalveluprosessi, jonka seurauksena tonttipula ja kaavoituksen ongelmat ovat helpottuneet, Kenni huomauttaa.

Kempeleen kunnassa parannettiin palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja poistettiin turhia hallinnollisia rajoja vuonna 2009. Kunnassa korostetaan nyt valtuutettujen vaikuttamista ja pyritään hyödyntämään henkilöstön osaamista kokonaisvaltaisesti.

– Kempeleessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen yhdistäminen peruspalveluiksi on hyödyttänyt taloudellisesti, Mikko Kenni toteaa.

Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen muistuttaa, että kunnan johtamistapoja on syytä uudistaa myös hallituksen kaavaileman kuntauudistuksen yhteydessä.

– Kuntauudistuksessa ei ole kysymys vain rakenteiden muuttamisesta, vaan ennen kaikkea prosessien ja toimintatapojen kehittämisestä. Jos kuntauudistuksessa halutaan onnistua, on kunnilla oltava keskeinen rooli uudistuksessa.

Majoisen mielestä erityisen tärkeää on vahvistaa kuntalais- ja henkilöstölähtöistä kehittämistyötä.

– Uuden kunnan rakentamiseen nyt julkistettava teos antaa hyviä aineksia, Majoinen kiittelee.

(KL)