Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle.

Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä.

Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä, ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia.

– Kuntien tehtävät ja henkilöstön määrä lisääntyivät voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla. Koska lisäksi kunnissa ei ole koskaan tehty merkittäviä irtisanomisia, kunta-alan ikärakenne on varsin vinoutunut. Vanhempia, lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän kuin nuorempiin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä, Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma ja tilastomatemaatikko Jussi Mattila toteavat Kuntaliiton tuoreessa Rakennemuutoskatsauksessa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa vain neljäsosa työntekijöistä on alle 35-vuotiaita.

– Tämä tietää ongelmia jo tällä vuosikymmenellä, kun miltei kaikki 55 vuotta täyttäneet siirtyvät eläkkeelle ja 50–54-vuotiaistakin suuri enemmistö. Korvaajat on rekrytoitava niukkenevista nuorista ikäluokista. Yksityinen sektori on onnistunut rekrytoimaan nykyisistä alle 35-vuotiaista paljon suuremman osan kuin kuntasektori, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä puolestaan kirjoittaa.

Eläkepoistuma on kaikkein voimakkainta Lapissa, Kainuussa sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Näissä maakunnissa eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä siirtyy vähintään 58 prosenttia kunta-alan työntekijöistä. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla eläkkeelle siirtyy noin 60 prosenttia työntekijöistä tai vähemmän.

KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu pitää ongelmana, että kunta-ala ei ole nuorten keskuudessa riittävän houkutteleva työnantaja.

– Mielikuvat, kunta-alan vetovoima ja alan työtehtävien houkuttelevuus ovat avainasemassa uuden työvoiman saamisessa. Kuntien haasteena on oikeanlaisen työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Tarvitaan sekä markkinointiosaamista että henkilöstöjohtamisen osaamista. Työelämään tulevat sukupolvet vaativat aiempaa enemmän joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä tekemiseen.

Yli-Suomun mielestä kuntien tulisi hyödyntää nykyistä enemmän osatyökykyisten työpanosta.

– Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä.  Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat valmiita tinkimään toimeentulostaan voidakseen työskennellä osa-aikaisesti.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*