Kuntien köyhäinapu kelpaisi nyt myös isoille ja komeille
Tänä vuonna harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen on varattu yhteensä 60 miljoonaa euroa. Alun perin summa oli 10 miljoonaa euroa, mutta koronakriisin johdosta kuntien tukipaketin julkistamisen yhteydessä summaa kasvatettiin 50 miljoonalla.
Kuntatalouden yllä oli synkkiä pilviä jo aiemmin, eikä korona niitä pois vienyt. Tyypillisesti harkinnanvaraista hakeneiden listalta on löytynyt pieniä kuntia muuttotappioalueilta. Tänä vuonna yhä useammat isot kaupungit hakevat lisäeuroja.
-Tämän vuoden uusi ilmiö on, että isot kaupungit ovat lähteneet hakemaan harkinnanvaraista. Se on huolestuttava ilmiö, etteivät edes isot ja kasvavat yliopistokaupungit pärjää ilman ylimääräisiä valtionosuuksia. Aikaisemmin oli vähän ”noloa”, että kunta joutui hakemaan harkinnanvaraista, mutta tämä kertoo paljon kuntien taloustilanteesta. Ja korona sitä ei ole lainkaan helpottanut, arvioi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.
Jyväskylän ensi kerta
Listalta löytyvät esimerkiksi Lappeenranta (haettava summa 16 000 000 €), Seinäjoki (3 000 000 €), Kuopio (3 000 000 €) ja Hämeenlinna (4 500 000 €). Ja vielä on tulossa isoista mukaan ainakin Rovaniemi. Jyväskylä hakee 5 miljoonan euron ylimääräistä valtionosuuspottia.
– Jyväskylä hakee nyt ensimmäistä kertaa harkinnanvaraista. Koronakriisin aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kaupungin kuluvan vuoden talouteen ovat tämän hetkisen arvion mukaan 50 miljoonaa euroa. Kun harkinnanvaraisiin varattua valtionosuutta keväällä kasvatettiin 10 miljoonasta 60 miljoonaan, niin yhtenä perusteena mainittiin juuri koronan kunnille aiheuttamat ongelmat. Ihmettelisin, jos emme tukea tällä perusteella saisi, sillä kaikkein kovimmin korona on iskenyt Jyväskylän kaltaisten kaupunkien talouteen, pohtii Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
– Ilman koronan vaikutusta olisimme päässeet talouden osalta varmaan aika tavalla tasapainoon. Alkuvuodesta alijäämää näytti kertyvän muutama miljoona, mutta normaaleina vuosina olemme sen yleensä pystyneet aika hyvin sen kirimään umpeen, Koivisto jatkaa.
Pienempiäkin löytyy
Toki joukossa on myös muita kuin suuria kaupunkeja ja rahan hakemisia perustellaan muillakin syin kuin koronalla. Suomussalmella paloi kesällä kunnan suurimman yksityisen työnantajan Kemet Electronicsin tehdas. 140 henkeä työllistävän yhtiön toimitilat omisti Suomussalmen kunta. Haussa on miljoonan euron tukipotti.
– Olisimme joutuneet hakemaan harkinnanvaraista ilman Kemetin tulipaloakin, sillä kunnan investointipaineet ovat todella suuret. Mutta se on kyllä iso syy siihen, miksi meidän pitäisi tukea saada. Tänä vuonna aika iso osa Suomen kunnista ylimääräistä valtionosuutta hakee. Saa nyt sitten nähdä, miten rahat jaetaan, Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen pohtii.
Hakijoiden joukossa on myös pieniä kuntia, joiden talous on viime vuosiin saakka ollut vahva. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan eteläreunalla sijaitseva Sievi hakee 700 000 euroa.
-Meillä on pää vielä veden pinnalla, mutta viime vuonna tuli alijäämää 850 000 euroa ja tästä vuodesta on tulossa lähes yhtä paha. Ensi vuosi näyttäisi olevan 700 000 euroa miinuksella, kunnanjohtaja Mauno Ranto ynnäilee.
Suuret teollisuusyritykset ovat kannatelleet Sievin kuntataloutta pitkään. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista.
-Viime vuodelta meidän verotulokertymä jäi ennakoitua pienemmäksi. Siinä oli varmaan tuloverorekisteriin siirtymisellä ja verotulojen uudella rytmityksellä merkitystä. Erikoissairaanhoidon kulut ovat sitten toinen asia, joka rassaa kuntataloutta. Niitä ei pystytä hallitsemaan, Ranto harmittelee.
Koronan vaikutukset ovat näkyneet kesän aikana työttömien määrän kasvuna. Heinäkuun lopussa työttömyysaste oli 15,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli ollut tasan 9 prosenttia.
-Tuoreiden tilastojen mukaan työttömyys Sievissä on räjähtänyt käsiin. Kun aiemmin olemme olleet Pohjois-Pohjanmaan parhaita kuntia työllisyyden suhteen, niin nyt olemme häntäpäässä. Siihen on varmasti koronalla oma vaikutuksensa, kunnanjohtaja pohtii.
Palkkaharmonisointi rohmusi miljoonat
Etelä-Karjalassa kunnat ovat puolestaan marssimassa yhdessä rintamassa hakemaan valtiolta harkinnanvaraista valtionosuutta. Eksoten palkkaharmisointisopu tuotti kunnille muhkeat lisälaskut. Maksumiehiksi joutuneista kunnista esimerkiksi Lappeenranta hakee 16 miljoonaa ja Imatra 7 miljoonaa.
-Lappeenrannan talous olisi tämän vuoden osalta ollut muutoin kunnossa ja puolivuotiskatsauksen perusteella olisimme tehneet nollatuloksen, mutta tämä sovintoratkaisu muutti tilanteen. Meillä yhden veroprosentin vaikutus on 12 miljoonaa euroa, joten sopu maksaa meille vähän toista veroprosenttia. Lisäksi nyt päätetty palkkaharmonisointi näkyy menopuolella jatkossa joka vuosi, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva huomauttaa.
Mitä antaa budjettiriihi?
Tänä vuonna harkinnanvaraisena valtionosuutena talousvaikeuksissa oleville kunnille jaettava summa on poikkeuksellisen suuri. Syksyn budjettiriihi kertonee sen, mikä tilanne on ensi vuonna.
-Koronan johdosta ylimääräisille valtionosuuksille on ensi vuonnakin tarvetta. Mutta näitä harkinnanvaraisia ei saa rahoittaa niin, että se summa otetaan siitä alkuperäisestä valtionosuuspotista. Nythän se 10 miljoonaa oli toisten kuntien rahaa ja siihen päälle tullut 50 miljoonaa oli ulkopuolista rahoitusta. Se pitää kuitenkin muistaa, että tämä harkinnanvarainen valtionosuus kunnille on vain pisara meressä. Verotulojen on arvioitu vähenevän tänä vuonna yhteensä 1 250 miljoonaa euroa, Lehtonen muistuttaa.
Kotimaassamme olisi elvytysmiljardeille todella tarvetta kuntasektorilla, sillä kunnilla on vastuu kansalaisten perustarpeiden toteutumisessa. Nyt EU:lle ja EKP:lle luvatut rahat pitäisikin saada Suomen kunnillle.
Koska Suomikin on EU-maa, olisi nyt järkevää kääntääkin ulkomaille menevät rahat elvytystoimiin kuntien kautta kotimaassa. Silloin ei kuntien tarvitsisi korottaa veroprosenttejaan ja kiinteistöveroja ja ihmisille jäisi rahaa ostovoimaan.
Ihmisten ostovoima ovat yrittäjien paras ystävä!