Näpit irti kuntien omaisuudesta
Kuntien ja kuntayhtymien omaisuudella on perustuslaillinen suoja myös sote- ja maakuntauudistuksessa. Tätä mieltä on asiaa pohtinut hallintotieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti Kauko Heuru. Nokian kaupunginhallitus oli pyytänyt Heurulta lausunnon asiaan liittyen.
Kauko Heurun näkemyksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien omaisuus on perustuslaillisen suojan piirissä. Suoja koskee niin kiinteistöjä kuin irtaimistoja. Lakiehdotuksessa ollaan vuokraamassa maakunnille nykyisin käytössä olevat sote-kiinteistö vähintään vuoden 2021 loppuun saakka.
Lisäksi maakunnille siirtyisi niiden järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat osakeyhtiöiden osakkeita lukuun ottamatta. Irtaimistosta ei maksettaisi kunnalle korvausta.
– Kuntien ja kuntainliittojen omaisuuden täyttä korvausta vastaamaton omaisuudenotto olisi mitä selvimmin kunnallisen itsehallinnon perustuslaillisen aseman loukkaus. Kuntien omaisuutta ei ainakaan pakolla saa mennä ottamaan. On monta keinoa järjestää omistus laillisesti. Minun käsityksen mukaan kuntien omaisuudella on perustuslain suoja, Kauko Heuru pohtii.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Perustuslakivaliokunta paljon vartijana
Asiantuntijan mukaan normatiivinen perustuslaillinen säännös, joka luo kuntien omaisuudelle tämän aseman, on Suomen perustuslain (731/1999) 121 §. Portinvartijana asian etenemisessä on eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka tehtävänä on tutkia lakiehdotusten perustuslainmukaisuus.
-Minä epäilen, onko tätä lakikohtaa kirjoitettaessa kuultu lainkaan asiantuntijoita. Asia tulee nyt ensi kädessä olemaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsissä. Sen kanta tietenkin riippuu siitä, keitä asiantuntijoita kuullaan. Olen varma siitä, että tähän asiaan tullaan puuttumaan, Heuru vakuuttaa.
Kuntien omaisuuden perustuslaillista suojaa ei ole tarvinnut suomalaisessa oikeuskäytännössä aiemmin soveltaa.
-Kuntien omaisuuden perustuslaillinen suoja ei ole koskaan aktualisoitunut. Ehkä sitä ei sen takia ole sitten osattu ottaa huomioon, Kauko Heuru epäilee.
Kauko Heuru on oikeustieteen lisensiaatti ja hallintotieteiden tohtori ja entinen Huittisten ja Kuopion kaupunginjohtaja. Heuru on toiminut Huittisten kunnanjohtajana 1966–1971, kauppalanjohtajana 1972–1976, kaupunginjohtajana 1977–1990, Tampereen yliopiston vt. apulaisprofessorina 1988–1990 ja Kuopion kaupunginjohtajana 1990–1998. (Lähde: Wikipedia)
Hallintotieteen tohtori ja oikeustieteen lisensiaatti Kauko Heuru on asiantuntijana kiinnittänyt huomiota hyvin olennaiseen asiaan. Hänen esittämä perustuslaillinen ongelma ei ole saanut ainakaan vielä näkyvää huomiota osakseen. Kysymys on pohjimmiltaan suuresta asiasta, jossa menettäjiä olisivat hyvinkin monet kunnat. Ongelmat eiväöt tulisi rajoittumaan vain syrjäisille seutukunnille, vaan koskettaisivat myös kasvukeskuksiakin, joissa uusiakin kiinteistöjä saattaisi jäädä vaille käyttöä.
Kiinteistöt on rakennettu yhteiskunnan toimesta kuntalaiusten verovaroin ja tuolloin panostukset ovat olleet merkittäviä. Nyt nämä saattaisivat joutua vähäarvoisiksi, arvottomiksi tai pelkästään kustannuksia tuovaksi rasitteeksi. Kaavailtu kolmen vuoden”suoja-aika” kuluu nopeasti eikä ole mielestäni riittävä poistamaan tri ja lis.Kauko Heurun esille nostamaa perustuslaillista ongelmaa.