Kuntien rahoitukseen luvassa selkeyttä – pääpaino valtionosuuksiin, hankehumpat pienempään rooliin

Erittäin tervetullut. Näin kommentoi Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen valtiovarainministeriön käynnistämää kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista. Hallituksen esitys uudistuksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025, ja uusi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 2026.

– Uudistamisessa erityisen hyvää on se, että ministeri korostaa jo tiedotteessa kyseessä olevan laajempi tarkastelu, ei siis pelkkä valtionosuusuudistus, Lehtonen huomauttaa.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi valtiovarainministeriön tiedotteessa uudistuksen olevan erittäin merkittävä kunnille.

– Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia peruspalvelujen järjestämisessä, hän kommentoi.

Lehtonen sanoo, että laaja uudistus on ollut pitkään kuntakentän toiveena, ja nimenomaan niin, ettei siinä käsitellä pelkkiä valtionosuuksia.

– On todella hyvä, että ministeri on ottanut tällaisen kannan uudistukseen.

Lehtonen sanoo, että kokonaisuuden tarkastelu on tärkeää jo lähivuosia ajatellen. Esimerkiksi vuoden 2026 alussa päättyy hyvinvointialueiden ja kuntien pakkovuokra-aika. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monelle kunnalle voi jäädä sote-kiinteistöjä tyhjilleen. Vuokratuotot toisin sanoen vähentyvät, mikä voi olla hyvinkin merkittävä pudotus joidenkin kuntien kokonaistuloihin.

Laajaa tarkastelua puoltavat myös perustoimeentulon rahoitusosuudet: vaikka kunnilla ei enää ole soten tehtäviä, perustoimeentulon rahoitusvastuu jäi niille tästä huolimatta.

– Nyt pitäisikin tarkastella, miten järkevä nykyinen tilanne on, kuuluuko vastuu todellakin edelleen kunnille.

Myös kiinteistöverouudistuksella on vaikutuksensa kuntien talouteen. Hallitus haluaa korjata kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymistä toisistaan.

– Toivon, että myös tätä uudistusta edistetään aktiivisesti.

Hallituksen listan kärkijoukoissa

Lehtosen mielestä on hyvä, että uudistuksen valmistelu aloitetaan pikaisesti, ensimmäisten joukossa, sillä sote-uudistus jätti isot valuviat rahoitusjärjestelmään.

Samaan aikaan selvitetään lopullisia sote-siirtolaskelmia, ja esille ovat jo nousseet muun muassa negatiiviset valtionosuudet.

– On tärkeää, ettei niitäkään unohdeta uudistuksessa. Toivottavasti negatiiviset valtionosuudet ovat asia, joka ratkaistaan tästä uudistuksesta erillään jo mahdollisimman pian syksyn aikana.

Yhteensä kymmenen kunnan valtionosuudet ovat nyt negatiiviset, toisin sanoen ne joutuvat maksamaan valtiolle takaisin yhteensä noin 20 miljoonaa euroja. Maksajien joukossa ovat muun muassa Kouvola 5 miljoonalla sekä Hamina 3 miljoonalla eurolla.

Järjestelmä ei saisi Lehtosen mielestä milloinkaan johtaa siihen, että kunta joutuu maksamaan valtiolle palvelujensa järjestämisestä.

– Tämä on ehdottomasti asia, joka pitää ratkaista heti ja saada uusi malli jo ensi vuodelle.

Vähemmän hankehumppaa?

Rahoitusjärjestelmän uudistus laajana kokonaisuutena on hyvä myös sikäli, että nyt on mahdollista tarkastella kokonaisuutena rahojen riittävyyttä kuntien lakisääteiseen perustoimintaan. Siihen pitää voida varata riittävästi valtionosuuksia, jottei perustehtäviä tarvitse pyörittää hankerahoituksella.

– Hankerahoitus tulee varata kehittämiseen ja uudenlaisiin kokeiluihin.

Valtiovarainministeriö mainitseekin tiedotteessaan, että se tavoittelee järjestelmästä laskennallista, selkeää ja sellaista, joka vahvistaa kunnallista itsehallintoa.

– Kuntien saamien valtionosuuksien yleiskatteellisuus säilytetään ja kuntien tehtävien rahoitusta vahvistettaessa painotetaan yleiskatteellisia valtionosuuksia valtionavustusten sijaan, tiedotteessa todetaan.

Laajan rahoitusuudistuksen valmisteluryhmässä ovat edustettuna valtionosuusjärjestelmän sektoriministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto.