Kuntien tuloveroprosentti laskee Helsingin vauhdittamana
Kuntien kassassa pyörii euro poikineen. Kunnallis- ja kiinteistövero ovat kunnille tärkeitä tulolähteitä. (Kuva: Pixbay)
Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti laskee ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Suurin selittävä tekijä muutokselle on Helsingin puolen prosenttiyksikön veronalennus, mutta pienemmätkin kunnat ovat kantaneet kortensa kekoon. Samoin yleisen taloustilanteen paraneminen näkyy talousluvuissa.
-Kunnat ovat sopeuttaneet toimintojaan ja hillinneet kustannusten kasvua. Kunnallisverotus elää siinä mielessä ajassa, että verotetaan kuntalaisia vain sen verran, kun on tarpeen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.
-Yleinen taloustilanne on piristynyt ja sen myötä verokertymät kasvavat. Kuitenkin yhä yli puolella kunnista veroprosentti on 21,00 tai yli, Reina jatkaa.
Kunnallisvero laskee ensi vuonna noin 700 000 asukkaalla ja nousee 420 000 asukkaalla. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,86 ja laskee ensimmäisen kerran 20 vuoteen. Helsingin lisäksi veroprosenttia laskevat Kustavi, Laitila, Maarianhamina, Pukkila ja Savonlinna.
Jämijärvi, Teuva ja Reisjärvi kovimmat verottajat
Veroprosenttiaan nostaa ensi vuoden alusta 52 kuntaa, joista kolme suurinta ovat Lahti, Nokia ja Kemi. Tuloveroprosenttien muutokset pienentävät kuntien verotuloja noin 38 miljoonaa euroa. Korottajien määrä on kuitenkin kasvussa, sillä viime vuonna verotustaan tiukensi 47 kuntaa.
Tyypillisin korotus on ensi vuodelle 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus on 1,00 prosenttiyksikköä, joka tehtiin yhteensä yhdeksässä kunnassa. Veronkorotukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi pieniin maaseutukuntiin.
-Korotuksia ovat aiheuttaneet ennen muuta investoinnit. Kunnissa on paljon esimerkiksi kouluinvestointeja vireillä. Monissa pienissä kunnissa myös valtionosuuksien ylimitoitetut leikkaukset ovat aiheuttaneet paineita korottaa veroprosenttia, Timo Reina kertoo.
Keskituloinen suomalainen, joka ansaitsee noin 3 600 euroa kuukaudessa maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 200 euroa vuodessa. Verovaroilla maksettuja palveluja käytetään eniten elämän alku- ja loppuvaiheessa. Kuntaliiton laskelmien mukaan alle 18-vuotias käyttää vuosittain palveluja 12 900 euron edestä, ja yli 65-vuotias noin 9 100 euron edestä. Työikäinen väestö eli 18-64 -vuotiaat käyttävät kuntien palveluja noin 4 100 euron edestä vuosittain.
Kiinteistöveroissa maltillinen linja
53 kuntaa nostaa ensi vuoden alusta vakituisen asuinrakennuksen tai muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöveroprosenttien korotukset ja tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksen muutos lisäävät kuntien verotuloja yhteensä 16,9 miljoonaa euroa.
-Valtion päättämien kiinteistöveron rajojen ja kiinteistöjen verotusarvojen korotusten seurauksena kiinteistöveron tuotto on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Siitä huolimatta kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron taso on alhainen. Kuntien ensi vuodelle päättämät korotukset ovat erittäin maltillisia, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jukka Hakola sanoo.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,8 miljardia euroa. Se muodostaa noin neljä prosenttia kuntien tuloista.
Aiheeseen liittyvä tilastomateriaali Kuntaliiton sivuilla
Kuntaliiton talousyksikön vt. johtaja Henrik Rainion blogi
