Kuntien työvoimaennuste 2030: Suurin osaajapula sosiaalityöntekijöissä, hoitajissa ja lastentarhanopettajissa
Sosiaalityöntekijöistä on suhteellisesti suurin osaajapula. Kuva: Liisa Takala
Kunta-ala kärsii osaajapulasta, johon ei ole näkyvillä helpotusta. Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on yhdistänyt kuntien eläköitymiseen liittyvät tilastot koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin ja työvoimatilastoihin. Kevan tuore analyysi ennustaa osaajapulan jatkuvan monessa kunnille keskeisessä ammattiryhmässä.
Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nykyhetkellä tuhansissa työntekijöissä. Eläköitymis- ja koulutusennusteet eivät lupaa muutosta tilanteeseen.
Kuluvan vuosikymmenen aikana jopa noin kolmasosa kunnan työntekijöistä eläköityy. Kymmenessä vuodessa eläköityy esimerkiksi 49 prosenttia yleissihteereistä, 48 prosenttia laitosapulaisista ja 47 prosenttia sekä osastohoitajista, perhepäivähoitajista että kiinteistöhuollon työntekijöistä.
Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan 42 prosenttia kuntapäättäjistä kokee, ettei avoimiin työpaikkoihin ole hakenut riittävästi ihmisiä. Reilu puolet piti hakijoiden määrää riittävänä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vastaajien mukaan suurin osaajapula on sotealalla, seuraavaksi suurin sivistystoimessa. Suhteellisesti eniten puuttuu sosiaalityöntekijöitä. Selvä pula on myös erityisopettajista, lastentarhanopettajista ja psykologeista.
Esimerkiksi kokeista, avustavista keittiötyöntekijöistä, koulunkäyntiavustajista ja rakennusalan työnjohtajista on puolestaan ylitarjontaa.
Analyysi ei ota huomioon väestörakenteen aiheuttaman muutoksen vaikutuksia työn kysynnässä, eikä politiikkatoimia, kuten hoitajamitoitusta ja oppivelvollisuuden pidentämistä. Käytännössä osaajapula voi siis tietyillä aloilla olla tulevaisuudessa vielä arvioitua suurempi.
Sairaanhoitajapula koskee koko maata
Sairaanhoitajia tarvitaan lisää koko maahan, selviää Kevan analyysista. Koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 8 000 sairaanhoitajaa. Pelkästään Uudellamaalla vaje on 3 500 hoitajaa.
Ennustemalli ei lupaa tämän hetken eläköitymistahdilla ja nyt suunnitelluilla tutkintomäärillä lähivuosina helpotusta tilanteeseen. Lisäksi näyttää siltä, ettei lääkäripulakaan ole kuntasektorilla paranemassa.
Tällä hetkellä kuntasektorilla on noin 1 000 yleislääkärin vaje. Myös yleis-, erikois- ja hammaslääkäreiden osaajapula kasvaa kuntasektorilla lähivuosina.
Viime vuosina terveys- ja hyvinvointialat näyttävät kiinnostavan hakijoita aiempaa vähemmän. Keskiviikkona 17. helmikuuta julkaistiin opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti. Sen mukaan opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut hakupaineiden kohdistumiseen eri alojen välillä.
Merkittävintä hakumäärien lasku on ollut terveys- ja hyvinvointialoilla. Viimeisten kolmen vuoden aikana niiden osuus hakemuksista laski 27 prosentista 21 prosenttiin.
Opettajista puute etenkin Uudellamaalla
Sote uudistuksen jälkeen sivistystoimesta tulee kunta-alan suurin ala. Kevan analyysin mukaan sivistystoimessa pulaa on erityisesti lastentarhanopettajista ja erityisopettajista.
Maanlaajuisesti lastentarhanopettajia puuttuu jo nyt noin 4 000. Erityisopettajia taas kaivattaisiin noin 2 300, jotta avoinna olevat vakanssit täyttyisivät.
Osaajapulan mittaluokkaa kuvaa se, että tällä hetkellä kuntasektorilla työskentelee noin 7 300 erityisopettajaa, jos arviona käytetään Kevan eläkevakuutettujen määrää.
Kiperin tilanne on Uudellamaalla. Noin 90 prosenttia lastentarhanopettajien suhteellisesta ylikysynnästä kohdistuu Uudenmaan kuntiin.
Suunnitelluilla koulutusmäärillä tilannetta ei saada käännettyä paremmaksi vuoteen 2030 mennessä.
Helsingissä varhaiskasvatuksen opettajien saatavuudesta on ollut pulaa jo pitkään. Tähän on moninaisia syitä arvioi henkilöstöpäällikkö Tiina Harju-Kukkula Helsingin kaupungin kasvatus ja koulutus -alalta.
– Mainittakoon muun muassa koulutusmäärien riittämättömyys suhteessa henkilöstötarpeeseen sekä varhaiskasvatuslain tuoma muutos henkilöstörakenteeseen, Harju-Kukkula sanoo.
– Tosin moni asia on myös vahvuutemme, kuten varhaiskasvatuksen merkityksellisenä koettu työ, henkilöstökyselyissä esille nousevat hyvä työyhteisöjen yhteishenki, johtaminen sekä tyytyväisyys työnantajaan.
Helsinki on tehnyt monia toimenpiteitä varhaiskasvatuksen opettajien saatavuuden ja pysyvyyden eteen. Harju-Kukkulan mukaan alalla on hyödynnetty palkitsemisen keinoja ja työolosuhteita on kehitetty varhaiskasvatuksen henkilöstöä kuullen.
– Varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisia palkkoja on myös nostettu.
Lisäksi alalla on tehty tiivistä oppilaitosyhteistyötä ja edistetty eri koulutuspolkuja varhaiskasvatuksen tehtäviin. Rekrytointimarkkinointia on tehostettu ja työsuhdeasuntojen saatavuutta parannettu.
Pula sosiaalityöntekijöistä syvenee
Terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaiset ovat kunta-alan suurimmat ammattiryhmät. Niiden ohella katse on suunnattava myös määrällisesti pienempiin ammattiryhmiin, joissa suhteellinen työvoimatarve on jo nykyhetkellä mittava.
Pula sosiaalityöntekijöistä on merkittävä, kun sen suhteuttaa alan työvoiman määrään. Tällä hetkellä Suomessa on hieman yli 6 000 Kevan eläkevakuuttamaa sosiaalityöntekijää. Samalla alalla on 2 700 työntekijän vaje.
Monessa muussa ammattiryhmässä kunta-alan henkilöstöpula koskee erityisesti Uuttamaata. Sosiaalityöntekijöiden osalta suhteellisesti vaikein tilanne on kuitenkin Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnissa.
– Lapissa on koko ajan kuntia, joilta puuttuu kokonaan sosiaalityöntekijä, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Eskelinen Lapin aluehallintovirastosta.
Seurauksena kuntalaiset eivät aina tavoita tarvitsemiaan ammattilaisia, eikä tieto kulje.
Pula sosiaalityöntekijöistä koskee etenkin Lapin pieniä kuntia. Niissä ammattilaisia on yritetty houkutella kovalla palkkakilpailulla. Lisäksi pienet kunnat ovat järjestäneet valtakunnallisia rekrytointeja.
Korkeat palkat eivät ole toistaiseksi ratkaisseet ongelmaa.
– Välillä yksi kunta saa imuroitua lähikunnan sosiaalityöntekijän itselleen. Sitten naapurissa on pula, Eskelinen toteaa.
Terveydenhuollon puolella monet kunnat ovat rakentaneet kuntayhtymiä. Eskelisen mukaan samantapaisia malleja olisi kannattavaa kokeilla myös sosiaalihuollon puolella.
– Ihmettelemme, miksi kunnat eivät tee asiassa enemmän yhteistyötä. Olen yrittänyt ehdottaa sitä. Kuntien välinen yhteistyö parantaisi myös työssä viihtymistä, kun sosiaalityöntekijä ei olisi omassa kunnassaan niin yksin.
Vaikka työntekijä pula on etenkin pienten kuntien ongelma, sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta myös Rovaniemellä. Lapin yliopistossa koulutetaan sosiaalityöntekijöitä, mutta moni lähtee valmistuttuaan etelämmäksi.
Kun etäopiskelu on yleistynyt, ei osa Lapin yliopiston opiskelijoista asu Rovaniemellä edes opintojen aikana.
– Edes sosiaalityön loma-aikojen sijaisuuksiin ei välttämättä löydy yliopistolta työvoimaa.
Miten työvoiman saatavuus turvataan?
Keva on tehnyt viisi erilaista ehdotusta, jolla kuntien työvoimatarpeisiin voidaan tehdä korjaus. Keskeisin niistä on, että valtioneuvoston tulisi tehdä jo huhtikuun kehysriihessä linjaus koulutuksen aloituspaikkamäärien nostamisesta osaajapulan vaivaamilla aloilla.
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen toivoo, että osaajapula huomioidaan pikaisesti valtakunnan päätöspöydissä.
– Nyt tehtävillä päätöksillä pääsemme vaikuttamaan niihin osaajien ennustekäyriin, jotka ovat vahvasti laskevia. Päätöksiä ei voida siirtää, sillä nyt tehtävät päätökset esimerkiksi koulutusmääriin vaikuttavat aikaisintaan kolmen vuoden päästä, sanoo Kietäväinen Kevan tiedotteessa.
Kietäväisen mukaan nykyinen osaajapula on niin mittava, että sen ratkaiseminen vaatii useita eri toimia.
– Olen pohtinut tätä edessä olevaa osaajahaastetta ja päätynyt siihen, että tarvitsemme viisi erilaista toimenpidekokonaisuutta. Niiden avulla saamme nyt ja tulevaisuudessa edessä olevan osaajahaasteen hallintaan, Kietäväinen toteaa.
Kevan viisi ehdotusta
- Valtioneuvosto linjaa kehysriihessä sosiaali-, terveys, – ja opetusalan tulevaisuuden työvoimatarvetta, alan houkuttelevuutta sekä koulutuksen aloituspaikkamääriä.
- Työperäisen maahanmuuton käytänteitä tulee nopeasti parantaa ja käynnistää osaajapula-aloilla osaavan työvoiman kansallinen rekrytointi asiaan kuuluvine täydennys- ja kielikoulutuksineen.
- Sen lisäksi, että uusia työntekijöitä saadaan töihin kuntien eri tehtäviin, on jo nyt työssä olevien työntekijöiden jaksamisesta sekä työhyvinvoinnista pidettävä hyvää huolta.
- Työikäisten mahdollisuuksia kehittää työn ohella omaa osaamistaan tulee entisestään parantaa ja joulukuussa valmistuneen jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteet toimeenpannaan pikaisesti ja toteutetaan täysmääräisesti.
- Eläkkeelle siirtyneiden osallistumista työelämään tulee kannustaa erilaisin toimenpitein, muun muassa verohelpotuksin.
Mihin analyysi pohjautuu?
Aula Research Oy toteutti Kevan toimeksiannosta analyysin työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä kunnissa. Keskeiset mallissa käytetyt aineistot ovat Kevan eläköitymisennuste 2020–2030, TEM:in Työnvälitystilasto ja Sitran Mille väestölle -koulutusennakointiselvitys, jossa data pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja koulutuksen toteutumaan.
Lisäksi analyysissa on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta väestön koulutusrakenteen osalta sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa vuodelta 2018.
Analyysi kuvaa nykytilannetta työvoiman saatavuudessa kunta-alan kannalta keskeisissä ammattiryhmissä sekä kertoo ennustedatan pohjalta, millä alueilla ja missä ammattiryhmissä uhkaa kuntasektorilla tulevaisuudessa syntyä suurimmat ongelmat työvoiman saatavuudessa. Työvoiman kysyntää ja tarjontaa on mallinnettu 32 ammattinimikkeelle koko maan tasolla ja kaikissa Manner-Suomen maakunnissa.
Esimerkiksi sosiaalitoimistoissa työskentelevät sosionomit (AMK) tekevät jo nyt paljon käytännössä paljon sitä työtä joka sosiaalihuoltolain mukaan olisi sosiaalityöntekijän vastuulla. Opiskelu sosionomista sosiaalityöntekijäksi esim. muuntokoulutuksella työn ohella tuottaisi nopeasti rautaisia sosiaalityön ammattilaisia lisää.
Yksityisten palveluntarjoajien työehdot taitavat olla liian kilpailukykyiset kuntapuoleen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla eläminen ja asuminen on kallista.
Opiskelupaikkojen lisääminen on hölmöläisten peiton jatkamista! Kyllä esim. mahtaa olla harvassa ne sairaanhoitajat/varhaiskasvatuksen opettajat jotka kannustaisivat jälkikasvuaan hakeutumaan samalle alalle kuin he.
Jos aloilla ei palkka nouse ja edut parane, ei sinne kukaan halua. Lukuisia päteviä konkareita sairaanhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on lähtenyt muihin töihin. Palkkausta parantamalla saataisin edes osa pätevistä takaisin alalle. Heti.
Kannattaa sitä palkkatasoa hilata reippaasti ylös jos meinaa saada päteviä ihmisiä pysymään alalla. Pelkkä työolojen parantaminen ei riitä, työ on vaativaa ja vastuullista joka tapauksessa.