Kuntien valtuustoja ja hallituksia vetävät keskustan, SDP:n ja kokoomuksen konkarit, ykköspuheenjohtajina myös kansanedustajia
Suuri äänimäärä kuntavaaleissa tuonut useimmiten paikan puheenjohtajistossa. Kuva Pornaisten valtuustosta. Kuva: Liisa Takala.
Ketkä päättävät kuntien asioista? Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajistoon kuuluu aiemmalta kaudelta tuttuja päättäjiä.
Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajista kummastakin 83 prosenttia ovat uudelleenvalittuja. Useampi kuin joka neljäs valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista oli vastaavassa tehtävässä myös edellisen valtuustokauden alussa.
Kuntavaaliehdokkaina oli 176 kansanedustajaa, jotka yhtä lukuun ottamatta tulivat valituiksi valtuustoon. Heistä puheenjohtajistoon valittiin kaikkiaan 40. Valtuuston ykköspuheenjohtajana toimii 23 kansanedustajaa ja hallituksen puheenjohtajana 6 kansanedustajaa.
– On ilahduttavaa, että lähes kaikki kuntien puheenjohtajistoon valitut ovat valtuutettuja. Yhä yleisimmin kunnanhallituksiin nykyisin valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettu, , Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Siksi minua hieman yllätti, että muutamassa kunnassa hallituksen puheenjohtajistoon on valittu henkilö, joka ei ollut edes ehdolla kesäkuun kuntavaaleissa.
Tutkimus julkaistiin verkkotapahtumassa, jonka aikana heräsi aktiivinen keskustelu kuntapäättäjien ajankäytöstä. Osallistujia pohditutti, miten päättäjät kykenevät järjestämään ajankäyttöään, jotta kaikki luottamustehtävä tulevat hoidettua vähintään tyydyttävästi.
– On hyvin subjektiivista, miten asioiden tyydyttävästi hoitaminen vie aikaa. Tietenkin on suotavaa, että jos lähtee mukaan luottamustehtäviin, järjestää myös aikaa tehtävien hoitoa varten. Toivottavasti päättäjät perehtyvät asioihin etukäteen eikä avaa kansiota vasta kokouksen alkaessa, Pekola-Sjöblom sanoo.
Pyhäjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouni Jussinniemi kertoo, että pienessäkin kunnassa aikaa menee toisen työpäivän verran.
– Toki tämän on kutsumustyö, mutta jotenkin ajankäyttöä on kehitettävä.
Tuusulan valtuustossa toisena varapuheenjohtajana toimiva Jari Anttalainen kertoo käyttävänsä luottamustehtäviinsä noin 15–20 tuntia viikossa.
– Meillä oli ja on periaate, että ainakin kaikille ehdokkaina olleille pyritään osoittamaan luottamustehtävä. Seuraamme tehtävien jakautumista, jotta mahdollisimman tasainen jako toteutuu. Tehtäviä yhteensä 50 ihmisellä on yhdestä viiteen.
Imatran kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalla Ilkka Nokelaisella meni syyskuun aikana 60 eri tapahtumassa yhteensä 180 tuntia, ja siihen päälle tulevat vielä muut luottamustoimeen kuulunut aika.
Vuosipalkkio suurin hallituksen puheenjohtajalla
Keskustelua herätti myös palkkioiden maksaminen. Kuntaliitto selvitti asiaa edellisellä valtuustokaudella. Tuolloin valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio oli keskimäärin 2 361 euroa, hallituksen puheenjohtajan 2 947 euroa ja toimialalautakunnan puheenjohtajan 1 049 euroa.
Valtuutetun ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio valtuustokauden alussa oli edellisellä kaudella keskimäärin 80 euroa, valtuuston puheenjohtajan 115 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 113 euroa.
Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhman kertoo esimerkkinä, että hallituksen puheenjohtajan palkkio on kuluvalla kaudella 850 euroa kuukaudessa, valtuuston puheenjohtajan 450 euroa ja varapuheenjohtajien 150 euroa kuukaudessa.
Puheenjohtajat perinteisistä puolueista
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat tulevat yleisimmin keskustasta, SDP:stä ja kokoomuksesta. Näillä puolueilla on kuntien puheenjohtajien paikoista yli 80 prosenttia.
Puolueen saama paikkamäärä valtuustossa ei välttämättä vastaa puolueen puheenjohtajamäärää. Keskustalla on merkittävästi enemmän puheenjohtajapaikkoja suhteessa puolueen saamaan valtuustopaikkaosuuteen.
Perussuomalaisten puheenjohtajien osuus on puolestaan selvästi pienempi kuin puolueen osuus valtuustopaikoista.
Myös vihreillä, vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla puheenjohtajien osuus on pienempi kuin puolueen osuus valtuustopaikoista.
Yrittäjiä ja rehtoreita
Hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajina on tällä kaudella paljon yrittäjiä, eläkeläisiä, lehtoreita ja rehtoreita.
Valtuustoissa toimii kaikkiaan 43 päätoimista tai osa-aikaista puheenjohtajaa yhteensä 22 kunnassa (7 % kunnista). Määrä on pysynyt lähes ennallaan.
Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja tai pormestari toimii 13 kunnassa ja osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja 8 kunnassa.
Pormestarikuntia ovat Helsinki, Tampere, Turku, Tuusula, Pirkkala, Kärkölä ja Puolanka.
– Pidän ehdottomasti yllättävänä, että koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien määrä ei ole juuri noussut, vaikka olen sitä aiemmin ennustanut, Pekola-Sjöblom kommentoi.
– Suurimpien kaupunkien erilaiset käytännöt jopa vähän ihmetyttävät. Joissakin on päätoiminen pormestari tai hallituksen puheenjohtaja, joissakin pärjätään perinteisellä tavalla ja joissakin kansanedustajalla riittää aikaa hoitaa myös puheenjohtajuutta. Varsin mielenkiintoinen asetelma.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valituista 34 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajaksi valituista 35 prosenttia naisia.
Kuntaliiton tiedote selvityksestä
Kuntapäättäjinä ja erityisesti puheenjphtajistossa teemme käytännössä palkatonta, mutta silti oma-aloitteista työtä. Olen ollut puheenjohtajistossa kolmisenkymmentä vuotta, nyt Keuruun valtuuston 1.varapuheenjohtajana. Pidän tehtävistäni. Kun halutaan etsiä rakentavasti ja toisiamme kunnioittaen yhteistä hyvää, työstä puheenjohtajistossa pitää ja silloin jaksaakin.