Kuntien yhteistyö kolmannen sektorin kanssa takaa kulttuuriperinnön säilymisen
Kotiseututyötä on esimerkiksi oman kotikylän kulttuurimaisemasta huolehtiminen.
Maaliskuun alussa voimaan tullut laki kuntien kulttuuritoiminnasta määrittelee entistä tarkemmin kuntien tehtäviä ja roolia kulttuuritoiminnan saralla. Yksi tärkeä osa palapeliä on paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Lakitekstistä tosin katosi kotiseututyö-sana, mutta se löytyy kulttuuriperinnön sisältä, eikä tarvitse edes paljoa pöyhiä.
-Kunnat voivat tukea oman alueen kulttuuriperinnön ylläpitämistä hyvin monella tavalla. Se on paikallisen identiteetin säilyttämistä monin erin tavoin. Se voi olla rakennuksia, ruokakulttuuria, kulttuurimaisemia, paikallisia esiintymisryhmiä, kaikkiaan hyvin monenlaista toimintaa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee kertoo.
-Kulttuuriperinnön vaalimiselle on tilausta. Se kasvattaa yhteisöllisyyttä, joka on erittäin tärkeä asia. Yhdessä toimittaessa juurrutaan sinne omaan elinympäristöön, Selkee jatkaa.
Kunnan koosta riippumatta kulttuuriperinnön vaaliminen lepää useimmiten innokkaiden kuntalaisten ja aktiivisten yhdistysten varassa.
-Kunnan rooli on tukea näitä toimijoita pienten avustusten tai tilojen muodossa. Pienillä summilla saadaan ihmeitä aikaan, kun varat suunnataan oikeisiin kohteisiin. Pienillä paikkakunnilla tunnetaan toiset ihmiset ja saadaan heitä mukaan yhteisiin talkoisiin. Kunnan tehtävä on antaa ihmisille mahdollisuus omaehtoisen toiminnan kehittämiseen, Selkee muistuttaa.
Vaikka uusi laki saatiin, niin lisärahaa kulttuuritoimintaan se ei juurikaan tuonut.
-Kulttuuritoiminnan järjestäminen ja tukeminen on hyvin kuntalähtöistä toimintaa. Emme pysty kansallisesti määrittelemään yhtenäisiä rajoja sille, miten paljon mitäkin on tehtävä. Jokainen kunta päättää sen omalta kohdaltaan, miten kulttuuria tuetaan ja edistetään, lakia valmistelleessa työryhmässä työskennellyt Johanna Selkee toteaa.
Kotiseututyö on osa kulttuuriperinnön vaalimista
Kokkolan kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus oli niin ikään mukana työryhmässä, joka valmisteli uutta lakia kuntien kulttuuritoiminnasta. Maaliskuun alussa voimaan tullut laki ei pitkään kunnan kulttuuripalveluissa ja kotiseututyössä toimineen ammattilaisen mielestä suuria muutoksia käytännön kulttuurielämään ja kotiseututyöhön tuonut.
-En tiedä muuttuiko mikään. Lakia pyrittiin tekemään niin, ettei siitä aiheudu lisää rasitteita millekään osapuolelle. Kotiseutuliitossa tosin nousi hieman kulmat sen johdosta, kun laista poistui sana kotiseututyö. Uudessa laissa se on korvattu kulttuuriperintö-osiolla ja kyllähän se pitää myös kotiseututyön sisällään. En näe suurta huolta siitä, että paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen joutuisi uuden lain myötä ainakaan huonompaan asemaan, Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtajana toimiva Purontaus kertoo.
Pelkästään laki kuntien kulttuuritoiminnasta ei ohjaa kunnissa tehtävää kulttuuriperintötyötä. Toinen keskeinen laki kotiseututyön kannalta on museolaki, jonka uudistusta on valmistelu pitkään.
– Merkittävä osa paikallismuseoista on paikallisten kotiseutuyhdistysten hallinnassa, joita aktiiviset jäsenet ylläpitävät harrastuksenaan, Purontaus muistuttaa.
Erilaisia toimintamalleja
Suomessa on 311 kuntaa, joissa jokaisessa on hoidettu kulttuuritoimi kunnan parhaaksi katsomalla tavalla. Näin tulee olemaan myös jatkossa.
-Yritäpä kirjoittaa sellainen laki, joka toimii yhtä hyvin 1000 asukkaan kunnassa, kuin 300 000 asukkaan kaupungissa. Nyt kunnat saavat käyttää omaa harkintaa, ei sinne lakiin voi lähteä mitään kiintiöitä kulttuuriammattilaisten määrästä kirjoittamaan. Se asia jää jokaisessa kunnassa päättäjien itsensä mietittäväksi, Purontaus toteaa.
Yksin kuntien voimin ei paikallista kulttuuriperintöä voida vaalia. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on elinehto. Samalla tavalla kolmannelle sektorille on elinehto toimia yhteistyössä kotikunnan kanssa.
Kaikeksi onneksi paikallinen elämänmeno ja kulttuuriperinnön vaaliminen kiehtoo suomalaisia entistä enemmän. Kun Facebookin Vintage-ryhmät pursuavat vanhoja kuvia ja menneen muistelijoita, niin kiinnostus on laajentunut myös konkreettisempiin toimiin.
-Tässä viime vuosina on kotiseututyössä eletty renessanssia. Kiinnostus kotiseututyötä kohtaan on kasvanut jatkuvasti ja uusia toimijoita on tullut mukaan. Tänä päivänä kotiseututyö on ajassa mukana. Tämä näkyy sitten kiinnostuksena kotiseututyötä kohtaan, Kokkolan kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus arvioi.
Laissa määritellyt kunnan tehtävät:
Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee:
1) edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä;
2) luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle;
3) edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa;
4) tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen;
5) edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa;
6) edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa;
7) edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia.
Suomen Kotiseutuliiton järjestämät valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään Tuusulassa 8.-11. elokuuta. Linkki tapahtuman sivustolle.
Niinpä. Mistä rahoitusta esim. Arvokkaiden kiinteistöjen kunnossapitoon jälkipolville?