Kuopio haluaa työllistää julkisilla hankinnoilla
Kuopiossa käynnistetään toimintamalli, jossa yli 200 000 euron hankintoihin voidaan liittää mukaan työllistämisehto.
Kuopio liittyy niiden kuntien joukkoon, jotka ryhtyvät käyttämään työllistämisehtoa julkisten hankintojen yhteydessä. Ehtoa tullaan soveltamaan niissä yli 200 000 euron palveluhankinnoissa ja rakentamisessa, joissa arvioidaan olevan merkittävää paikallista työllisyysvaikutusta.
THL:n ”Hankinnoista duunia”-hankkeen yhteydessä vuosina 2015-2017 tutkittiin hankinnoilla työllistämistä Helsingin, Oulun, Vantaan ja Espoon kaupungeissa. Tuolloin yhdeksi ongelmaksi nousi sopivien työllistettävien löytäminen. Savossa sopivia immeisiä uskotaan löytyvän.
-Minä uskon, että meiltä löytyy hankintoihin työllistettäviä ihmisiä riittävästi. Kun tiedetään, että mikä yritys tulee tuottajaksi johonkin hankintaan, niin silloin me työllisyyspalveluissa otamme asiasta isommasti koppia. Ryhdymme yhdessä TE-toimiston ja yrityksen kanssa etsimään sopivia ihmisiä työllistämisehdon täyttämiseen, Kuopion kaupungin työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen kertoo.
Nettomenot huomioidaan
Kuopiossa on linjattu hankinnoilla työllistämisen mallia siten, että hankinnan arvosta vähintään 2 prosenttia tulee käyttää sosiaaliseen työllistämiseen. Käytännössä se tarkoittaisi yhtä täysiaikaista työpaikkaa 200 000 euron hankinnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Syntyvän työpaikan työajan tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa. Me laskemme tuon 2 prosenttia työllistämisen nettokuluista. Eli jos saadaan palkkatukea kunnalta tai valtiolta, niin nämä kustannukset vähennetään päältä pois. Sama on tilanne oppisopimusten suhteen. Palkkojen sivukulut lasketaan toki työllistämiskuluihin, Oksanen selvittää kuviota.
Työllistämisen malli esiteltiin kaupunginhallitukselle maanantaina ja nyt lähdetään hommaa viemään käytäntöön. Uusien työpaikkojen syntyminen riippuu pitkälti siitä, miten isoja hankinta avautuu.
-Kun saadaan tämä käyntiin, niin 100 työpaikkaa voisi syntyä. Tämän vuoden aikana tulee varmaan 1-2 hankintaa, joissa työllistämisehtoa voidaan käyttää. Ensimmäiset isot hankinnat, joissa ehtoa käytetään ovat aikanaan alueurakat, Oksanen arvioi.
Työtä liitoskuntiin
Kuopiossa riittää viime vuosikymmenten kuntaliitosten seurauksena maalaistaajamia ihan riittämiin. Uuden työllistämisen mallin uskotaan luovan työpaikkoja myös näille alueille.
-Nilsiä, Maaninka, Juankoski ja Karttula ovat alueita, joilla kaupungin on hirveän vaikeaa työllistää ihmisiä. Uskon tämän mallin luovan työpaikkoja juuri noihin taajamiin, Pirjo Oksanen toteaa.
Jo pidempään hankintojen kautta työllistämistä harjoittaneella Vantaalla ei ole mitään tiukkoja reunaehtoja, joiden toteutuessa työllistämisehto otetaan mukaan hankintaan. Ratkaisu tehdään jokaisen hankinnan kohdalla tapauskohtaisesti. Kuopiossa lähdetään liikkeelle mallilla, jossa työllistämisehto lankeaa, kun hankinta on riittävän suuri. Muutoksiin toki ollaan valmiita, kunhan kokemuksia kertyy.
-Haimme kokonaisvaltaista mallia, jolla voimme liikkeelle lähteä. Kun valmisteluvaiheessa esittelimme malliamme yrittäjille, niin sieltä esitettiin huolena, että pitääkö jokaisen pienyrittäjän lähteä työllistämään, jos haluaa hankintaan osallistua. Tässä on rajattu pienimmät hankinnat pois, työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen kertoo.
Kuopion malli
Ehtoa sovelletaan yli 200 000 euron palveluhankinoissa ja rakentamisessa. Hankinnan arvosta 2 % käytetään sosiaaliseen työllistämiseen.
Ehto koskee:
– yli 12 kuukautta työttömänä olleiden kuopiolaisten työllistämistä työsuhteeseen
– 16 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta työttömänä olleiden kuopiolaisten työllistämistä työsuhteeseen
– yli 6 kuukautta työttömänä olleiden alle 25-vuotiaiden kuopiolaisten työllistämistä työsuhteeseen
– työsuhde voi olla myös oppisopimus
Paljon on vielä auki. Hallitusohjelmassa mainitaan sana ”SELVITETÄÄN” yhteensä 130 kertaa. Kaikki toivo asetettu maan työllisyyskehitykseen. Missä on erillisselvitys ”Lex-Rautavaara”? Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palve-lukustannusten muodostumiseen.