Alueiden komitean täysistunto Euroopan parlamentin täysistuntosalissa Brysselissä
Alueiden komitean täysistunto Euroopan parlamentin täysistuntosalissa Brysselissä. (Kuva: Euroopan Unioni/Fred Guerdin)

Europarlamenttivaalien ehdokkaista 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Edellisissä vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli kolmannes eli kunnanvaltuutettuja on nyt pyrkimässä aiempaa enemmän parlamenttiin.

Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 75 kunnasta. Lukumääräisesti selvästi eniten ehdokkaita on ehdolla yli 100 000 asukkaan kaupungeista: Helsingistä 48, Espoosta 15, Vantaalta 15, Tampereelta 12 ja Turusta 10.

Kaikkiaan europarlamenttiin hakee 232 ehdokasta, joista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja. He edustavat kaikkiaan 50 Manner-Suomen kuntaa. Lisäksi Ahvenanmaan ehdokkaista toinen toimii myös kunnanvaltuutettuna.

Kunnat, joista on eniten kunnanvaltuutettuja eurovaaliehdokkaina ovat Helsinki (6), Turku (6), Vantaa (6), Jyväskylä (5) ja Espoo (5).

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Triplarooleja

Ehdolla on 31 kansanedustajaa, joista 25 on tällä hetkellä myös kunnanvaltuutettuja, lisäksi näistä 13 on lisäksi tällä hetkellä aluevaltuutettuja. Pohjoismaissa tämä on ainutlaatuista.

– Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä selvityksemme mukaan keskimäärin 45 prosentilla kuntien päätösasioista on jonkinlainen EU-kytkös. EU siis vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, tuo esille Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliiton tiedotteessa.

Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa.

– Tupla- ja triplaroolit voivat aiheuttaa roolien sekoittumista ja erilaisia jääviysongelmia, kun päätöksiä tehdään hallinnon eri tasoilla.

Puolueet ja iät

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia, demareita, vihreitä ja vasemmistoa.

Koko ehdokaskaartiin verrattuna kunnanvaltuutettuina toimivat ehdokkaat ovat aavistuksen vanhempia, keski-iältään 45-vuotiaita. Ehdokkaiden iät vaihtelevat 21 vuodesta 72 vuoteen. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on 53 prosenttia, kaikista ehdokkaista 45 prosenttia. 

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys on 29.5.–4.6. ja vaalipäivä 9. kesäkuuta.

Suomesta europarlamenttiin valitaan kaikkiaan 15 edustajaa. Viime EU-vaaleissa äänestysprosentti Suomessa oli 40.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*