Kuva: Lahden kaupunki
Lahti selvitti kaupunkilaisten tyytymättömyyttä luottamuksellisessa keskustelutilaisuudessa.

Lahtelaiset eivät viihdy kotikaupungissaan. Siltä vaikuttaa ainakin julkisen keskustelun ja erilaisten tyytyväisyystutkimusten mukaan. Esimerkiksi vuoden 2017 EPSI-mittauksessa lahtelaisten tyytyväisyys oli selvästi alle maan keskiarvon.

Kaupungin vetovoima kasvaa, mutta maine on edelleen huono.

Lahden kaupunki halusi tietää, miksi.

Se järjesti tiistaina 12. joulukuuta Lahti – maineensa veroinen? -keskustelutilaisuuden, jossa sovellettiin Sitran kehittämää erätauko-menetelmää.

– Kaupunki halusi perehtyä siihen, mistä kaupunkilaisten tyytymättömyys johtuu ja mitä asialle voitaisiin tehdä, kaupungin aluekoordinaattori Tia Mäkinen kertoo.

Tilaisuuteen kutsuttiin eritaustaisia ja -ikäisiä ihmisiä: päättäjiä, opiskelijoita, koululaisia, ikäihmisiä, työttömiä, yrittäjiä, eri järjestöjen ja kaupungin edustajia, yksi ulkopaikkakuntalainenkin.

Aiempi kokemus osoitti, ettei osallistujia kannata hakea vain sosiaalisessa mediassa, joten osallistujat kutsuttiin henkilökohtaisesti.

– Kun kertoi, mistä on kysymys, mikä on tarkoitus, ja millä tavalla keskustelua on tarkoitus käydä niin kaikki olivat aika innoissaan, Mäkinen sanoo.

Paikalle saatiin noin 50 keskustelijaa.

Ratkaisujen sijaan ymmärrystä

Erätauko on dialogimenetelmä, jonka tavoitteena on lisätä keskustelijoiden ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta ja erilaisista näkökulmista sekä niiden taustalla olevista syistä.

Lokakuussa 2018 erilaisiin erätauko-keskusteluihin oli osallistunut yli 2 500 henkilöä.

Menetelmää on käytetty esimerkiksi Vantaalla vuonna 2017, kun kaupunki halusi käydä rakentavaa keskustelua alueiden kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynyt erätauko-dialogia kansallisen lapsistrategian valmistelutyössä.

Lahden keskustelutilaisuudessa ei yritetty löytää ratkaisuja kaupunkilaisten tyytymättömyyteen, vaan saada keskustelun osallistujat ymmärtämään itseään ja toisiaan.

Tunteet olivat sallittuja, niistä ja niiden taustalla olevista kokemuksista puhumiseen rohkaistiin. Tyytymättömyys on vaikea aihe kelle tahansa.

– Halusimme järjestää mahdollisimman tasavertaisen ja luottamuksellisen keskustelun. Me järjestäjinä olimme kaikki etunimillä paikalla, eli emme avanneet sitä että mitä kuka tekee ja millä paikalla, Mäkinen sanoo.

–  Siellä ollaan omana itsenään, omine kokemuksineen, näkökulmineen ja taustoineen.

Tarvetta vuoropuhelulle

Keskustelijat jakautuivat neljään ryhmään käsittelemään eri näkökulmia tyytymättömyyteen ja Lahden maineeseen.

Lopuksi ryhmien edustajista koottu pienryhmä kävi lyhyen keskustelun syntyneistä oivalluksista akvaariokeskusteluna. Yhteistä löytyi:

– Yhteisöllisyys ja kuulumisen tunne nähtiin perustana tyytyväisyydelle. Samoin yhdenvertaisuuden kokeminen, kokemus siitä, että ollaan tasavertaisia muiden kanssa ja kaikilla olisi sama mahdollisuus vaikuttaa, olla osallisena ja tulla kuulluksi.

Lisäksi yhteisessä keskustelussa nousi esiin, etteivät lahtelaiset välttämättä olekaan niin tyytymättömiä kaupunkiinsa kuin julkinen keskustelu ja tilastot antavat ymmärtää.

Oikeastaan perus-lahtelainen on oikein tyytyväinen kotikaupunkiinsa.

– Pääsääntöisesti keskustelijat olivat tyytyväisiä kaupunkiin. Mutta vahvempaa yhteisöllisyyttä, kuulumisen kokemusta ja kaupungin kehittämistä asukaslähtöisesti kaivattiin, Mäkinen sanoo.

Järjestäjien saaman palautteen perusteella keskustelutilaisuus onnistui. Moni toivoi lisää samanlaista aitoa vuorovaikutusta.

– Toivomme, että tällaisia tilaisuuksia järjestettäisiin Lahdessa vastakin. Tällaiselle vuoropuhelulle ihan selvästi on tarvetta.

Erätauko-dialogin avulla keskustelijat saattoivat jakaa ajatuksiaan luottamuksellisesti, ilman rooleja ja titteleitä.

– Se on voimaannuttavaakin, että on kerrankin tällainen paikka missä voi puhua kokemuksistaan asukkaana, ja muut aidosti kuuntelevat, Mäkinen sanoo.

Mäkisen mukaan erätauko-dialogi sopii esimerkiksi päätöksenteon valmisteluun, asukkaiden näkemysten ja ajatusten kuulemiseen ja ymmärtämiseen.

Kunnat voivat käyttää menetelmää myös organisaatioiden sisäisissä kokouksissa.

– Sitä voi käyttää jopa kotona lasten kanssa. Pysähdytään, kuunnellaan ja kysytään, että mikä on kokemus tämän tunteen taustalla.

Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*