Laki velvoittaa hyvinvointialueet kuulemaan nuoria: ”Pyydämmekö nuoria mukaan vai menemmekö heidän luo näkemyksiä kysymään

Yhdeksi sote-uudistuksen toiminnan lähtökohdista on nostettu osallisuuden edistäminen. Kaikilla asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa alueensa toimintaan – siis myös nuorilla.

Nuorten Suomi ry:n toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tikkanen sanoo, että osalla hyvinvointialueista tilanne on jokseenkin hyvin hoidossa, kiitos maakuntien liiton nuorisovaltuustojen. Ne yhdistetään hyvinvointialueiden nuorisovaltuustoihin, kahta rinnakkaista ei siis pidetä yllä.

– Osa hyvinvointialueista on puolestaan alkutekijöissään nuorten osallisuuden edistämisessä.

Hylkää virkamieskieli

OKM:n ylitarkastaja Marja Pulkkinen ja STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen kirjoittivat yhteisessä blogissaan marraskuussa, kuinka lasten ja nuorten kohdalla osallisuuden huomioiminen vaatii ikätasoista lähestymistä.

– Se ei missään nimessä ole vaikeaa. Lapsille ja nuorille tarvitsee heidän ikätasonsa mukaisesti taustoittaa asiaa, mistä heitä halutaan kuulla. Asioita voi aina käsitellä yksinkertaisemmin ja selkeämmin.

– Turhan koukeroisesta virkamieskielestä kannattaa luopua. Tällaisesta asioiden selkeyttämisestä on etua kaikille hyvinvointialueen asukkaille, ei vain lapsille ja nuorille.

Lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen on olemassa testattuja keinoja ja hyviä kokemuksia.

He mainitsevat yhtenä nuorten osallistamisen esimerkkinä oikeusministeriön ylläpitämän uuden verkkopalvelun Digiraadin, jonka teemoihin on kuulunut esimerkiksi äänestäminen. Nuorilta on kysytty myös, miten he ottaisivat nuoret mukaan Suomen kehittämiseen, jos olisivat itse ministereitä.

Nuorten Suomi on puolestaan kehittänyt Hyvinvointia-pelin, jossa pyritään saamaan eri taustoista tulevien nuorten ääni kuuluviin.

Yläkoululaiset ovat kertoneet pelaamalla esimerkiksi toiveesta päästä juttelemaan helposti ja luottamuksellisesti mieltä painavista asioista turvallisten aikuisten kanssa. Digipalveluissakin heidän mielestään on tärkeintä, että joku kuuntelee ja ymmärtää.

Euroja tarjolla

Lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen on tarjolla myös tukea. Esimerkiksi OKM:n rahoittama Kohti nuorten hyvinvointialueita -hanke tukee alueellisten nuorisovaltuustojen perustamista ja toimintaa sekä pilotoi erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmiä.

Tarkoitus on saada hyvinvointialueiden nuoret, viranhaltijat ja päättäjät kohtaamaan ja aitoon vuoropuheluun.

Pulkkinen ja Hätönen kehottavat alueita yhteistyöhön esimerkiksi kuntien nuorisotoimien, kuntien ohjaus- ja palveluverkostojen ja paikallisesti toimivien nuorisoalan järjestöjen kanssa.

Mallia Skididialogista

Mallia voisi ottaa esimerkiksi Lahden kaupungista, joka on kehittänyt lasten ja nuorten kokemusten ymmärtämistä varten Skididialogin.

Rakentava keskustelun työkalu synnytettiin varmistamaan, että puheenvuoron saavat myös hiljaisimmat. Samalla lapset ja nuoret saavat kokemusta siitä, kuinka asioihin voi vaikuttaa rakentavalla keskustelulla.

Skididialogin taustalla on Erätauko-keskustelumenetelmä. Sitran kehittämää menetelmä käytetään, kun tarvitaan aiheen syvempää ymmärrystä tai erilaisten ihmisten tasavertaista kohtaamista. Se on apuna myös silloin, kun halutaan tuoda erilaisia ihmisiä yhteen.

Yhteisiin keskusteluihin kootaan joukko, jossa on kaksi kolmasosaa lapsia ja nuoria sekä yksi kolmasosa aikuisia, jotka käsittelevät tai ovat päättämässä kaupunkiorganisaatiossa kustakin teemasta.

Lahti hyödyntää Skididialogia kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa silloin, kun halutaan ymmärtää lasten ja nuorten kokemuksia. Kaupunki aikoo ottaa Skididialogit käyttöön myös esiopetuksessa.

Hyvien kokemusten innoittamana Lahden Skididialogista on kiinnostuttu myös muualla.

Lakisääteinen velvoite

Nuoren Suomen Tikkanen sanoo tietävänsä hyvin, kuinka paljon mietittävää ja kehitettävää hyvinvointialueilla parhaillaan on.

– Nuorten osallisuuden edistäminen ei ole ollut isoin ja tärkein asia. Ja vasta nyt ollaan valitsemassa ihmisiä, jotka näistä sektoreista vastaavat.

– Kaikki ei voi olla heti valmista, mutta alueilla on lakisääteinen velvoite kuulla nuoria. Kyllä ne tilanteeseen reagoivat.

Laajasti on myönnetty, että esimerkiksi nuorisovaltuustojen avulla ei välttämättä saada nuorten näkemyksiä laajasti tietoon. Niiden toimintaan osallistuvat yleensä muutoinkin aktiiviset ihmiset, ja tärkeitä mielipiteitä voi jäädä kuulematta.

– Meidän pitäisikin kysyä, pyydämmekö me nuoria mukaan vai menemmekö nuorten luo kysymään heidän näkemyksiään.

– On vielä paljon tekemistä, jotta nuoria laajasti osallistettaisiin.

Nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän lisäksi hyvinvointialueiden on asetettava ikääntyneen väestön vanhusneuvosto sekä hyvinvointialueen vammaisneuvosto.