Kuva: Pixabay
Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai asetuksella, ei ministeriön johtoryhmän päätöksellä, apulaisoikeuskansleri muistuttaa.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pitää Omakanta-palvelun ikärajausta monella tavalla ongelmallisena ja perusoikeuksien vastaisena.

Puumalainen arvostelee sosiaali- ja terveysministeriötä muun muassa siitä, että ministeritö asetti asiointia koskevan ikäraja 10 vuoteen ”vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena päätöksen ristiriidasta potilaslain kanssa”.

Kantelu syksynä 2017

Puumalaisen päätös runsas vuosi sitten tehtyyn kanteluun julkistettiin tänään.

Omakanta on Kanta-palvelukokonaisuuteen kuuluva kansalaisten verkkopalvelu, joka näyttää terveydenhuollon kirjaamia tietoja potilaasta ja hänen lääkityksestään. Omakanta-palvelussa huoltaja ei näe 10-vuotiaan ja sitä vanhemman alaikäisen lapsensa reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi.

Kantelun taustalla oli Ylen uutinen, jossa kerrottiin, että imatralainen äiti ei voinut muuttaa kouluikäiselle lapselleen varattua hammaslääkäriaikaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sähköisessä Hyvis -palvelussa. Kyseisessä palvelussa huoltaja voisi tehdä muutoksen vain alle 10-vuotiaalle lapselle. Uutisen mukaan huoltaja ei pysty kyseisestä palvelusta näkemään myöskään lainkaan 10 vuotta täyttäneen lapsen terveystietoja.

Ikäraja on aiheuttanut muuallakin hämmennystä ja poikinut kansalaiskirjeitä ministeriöön.

STM:n johtoryhmä päätti

Tietojen näkymisen estämisestä päätti sosiaali- ja terveysministeriön johtoryhmä vuonna 2015. Lainsäädäntöä oli muutettu vuonna 2014 muun muassa siten, että Omakannan kautta voitiin luovuttaa alaikäisen tietoja hänen huoltajalleen.

Ministeriö päätti rajoittaa tietojen luovuttamista sillä perusteella, että potilaslain mukaan riittävän kypsäksi arvioidulla alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa antaminen. Koska Omakantaan ei teknisten syiden takia voitu tallettaa tällaista kieltoa, ministeriö päätti mekaanisesta 10 vuoden ikärajauksesta.

Syksyllä 2016 Kanta.fi-sivustolla todettiin huoltajien asioinnin yli 10-vuotiaiden puolesta tulevan mahdolliseksi ”myöhemmin”. Apulaisoikeuskanleri muistuttaa, että ministeriön tehdessä ikärajauksen 10-18 vuotiaiden tietojen piti olla Omakannasta käytettävissä viimeistään 31.12.2017.

– Järjestelyn piti siten olla voimassa noin 2,5 vuotta. Nyt järjestelmän uudeksi valmistumisajaksi on arvoitu 31.12.2020. Ikäraja on siten ollut voimassa jo useita vuosia. Kyse ei enää ole väliaikaisesta järjestelystä eikä sen syynä olleille tietojärjestelmäongelmien ratkaisulle ole vielä esitetty luotettavaa aikatauluarviota, päätöksessä todetaan.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan STM on lokakuussa selvityksessään todennut, että päätös ikärajasta ei perustunut lakiin vaan johtoryhmässä tehtyyn päätökseen. Ministeriön mukaan johtoryhmä päätti ikärajasta huomioiden säädöskokonaisuuden, joka asiaan liittyy.

”Elämälle vieras”

Apulaisoikeuskansleri muistuttaa, että lainsäädännössä korostuu myös lapsen oman mielipiteen huomioonottaminen hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

Mekaaninen, tietojärjestelmän ominaisuuksiin perustuva ikärajaus ei ota huomioon alaikäisen tahtoa tai kypsyyttä, jota huomiointia potilaslaki edellyttää, apulaisoikeuskansleri muistuttaa. Lisäksi ehdoton ikäraja asettaa kypsyydeltään erilaiset lapset keskenään epäyhdenvertaiseen asemaan kohdellessaan heitä samalla tavalla. Rajaus estää kansalaisten yhdenvertaista oikeutta saada yhteiskunnan digipalveluita.

Pääsy näihin palveluihin on evätty niiltä 10–18-vuotiailta, joilla ei ole Omakantaan tarvittavia tunnistautumisvälineitä. Myöskään heidän huoltajansa eivät voi heidän puolestaan käyttää näitä palveluita omilla tunnuksillaan. Omakantaan kirjautumiseen tarvitaan verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.

Epäyhdenvertainen digipalvelujen hyödyntämismahdollisuus vaarantaa huoltajien mahdollisuudet vastata huollettavansa hyvinvoinnista.

– En pidä ministeriön esittämiä tiedonsaantitapoja myöskään käyttökelpoisina arjen käytännön tilanteissa. Esimerkiksi kantelun tarkoittamassa tapauksessa ikäraja oli estänyt huoltajaa muuttamasta lapsensa hammaslääkäriaikaa. Se, että vanhempi ryhtyisi tällaisessa tilanteessa asiakirjajulkisuuslaissa säädettyyn menettelyyn saadakseen lapselleen uuden hammaslääkäriajan, on elämälle vieras, apulaisoikeuskanslerin päätöksessä kritisoidaan.

Ei lapsen edun mukaista

Apulaisoikeuskanslerin mukaan ikärajaus ei ole sopusoinnussa lapsen edun kanssa, sillä se estää lapsen oikeuden tulla kuulluksi ja päättää asioistaan sekä vaikeuttaa huoltajien tehtävää vastata lastensa hyvinvoinnista.

– Asetetut ikärajat vaikeuttavat myös olennaisesti huoltajien tehtävää vastata 10-vuotiaiden tai vain vähän vanhempien lapsien hyvinvoinnista. Ei ole otaksuttavissa, että tämän ikäinen lapsi pystyisi itsenäisesti ja yksin huolehtimaan terveyttään ja sairauksiensa hoitoa koskevista asioista, päätöksessä todetaan.

Ministeriön toiminta saa apulaisoikeuskanslerilta suorasanaista kritiikkiä.

– Ministeriön menettelystä tekee moitittavaa myös se, että johtoryhmä on tehnyt päätöksensä vailla perustuslain edellyttämää oikeusperustaa sekä tietoisena päätöksen ristiriidasta potilaslain kanssa. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla tai asetuksella, ei ministeriön johtoryhmän päätöksellä, päätöstiedotteessa sanotaan.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan selvitykset osoittavat, että ministeriö on tehnyt päätöksensä tietoisena sen ristiriidasta potilaslain 9 §:n 2 momentin kanssa sekä vailla perustuslain 80 §:n edellyttämää oikeusperustaa.

– Se [ministeriö] ei ole myöskään avoimesti tuonut selvityksissään esille oikeuskanslerin tietojensaannin ja asian laillisuusvalvonnallisen arvioinnin kannalta keskeisiä seikkoja.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*