Esitys aikuiskoulutustuen lakkauksesta kerää runsaasti kritiikkiä – lakiesityksessä nähdään ristiriitaisuuksia hallituksen omien tavoitteiden kanssa

Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta herättää runsaasti ihmetystä muun muassa esityksen ristiriitaisuuksien vuoksi.

Petteri Orpon, kok., hallitus haluaa luopua aikuiskuiskoulutustuesta, ammattitutkintostipendistä ja vuorotteluvapaasta kumoamalla aikuiskoulutusetuuksista annettu laki ja vuorotteluvapaalaki.

Perusteena aikuiskoulutustuesta luopumiselle on mm. se, että ”aikuiskoulutustuki on vienyt työntekijöitä määräaikaisesti pois työmarkkinoilta eikä sen saamisen aikana hankittu koulutus ole aina ollut riittävän tarkoituksenmukaista”, kuten lausuntopyyntöasiakirjoissa todetaan.

Aikuiskoulutustuesta luopumisen on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 8 000 henkilöllä vuodessa ja aiheuttavan julkiselle taloudelle 175 miljoonan vuotuisen säästön.

Lausuntoaika hallituksen esitykseen päättyy perjantaina. Jo annettujen ja julkaistujen lausuntojen yksi yhteinen nimittäjä on näkemys siitä, että hallituksen esityksessä on ristiriitaisuuksia hallituksen omien tavoitteiden kanssa.

– Ristiriidassa hallituksen osaamis- ja koulutustason noston kanssa ja työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa ja vastoin hallitusohjelman henkeä koulutuksen erityissuojelusta, toteaa lausunnossaan Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto aikuiskoulutustuen lakkauttamisesityksestä.

– Ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa pitää koulutus erityissuojeluksessa ja edistää jatkuvaa oppimista, lausuu puolestaan Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

-Vaikutusarvioinnit ovat ristiriitaisia. Aikuiskoulutuksen lakkauttamisen työllisyysvaikutuksissa ei oteta huomioon, että opintovapaista seuraa lähes poikkeuksetta sijaisjärjestelyitä, joilla on työllistämisvaikutuksia. Kuitenkin sijaisjärjestelyistä aiheutuva hallinnollisen taakan keventyminen on huomioi[tu] lakkauttamisen hyödyissä, muistuttaa lausunnossaan Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry.

Vartiainenkin ihmettelee ja vaatii hallitukselta yhteistyötä isojen kaupunkien kanssa

Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen, kok., lausunnossa kiinnitetään huomiota mm. kouluttautumisen mahdollisuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla myös vastedes, erityisesti silloin, kun kouluttaudutaan työvoimapula-aloille.

– Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, noin 38 % tuensaajista opiskelee kasvatusalojen tai terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta. Helsinki haluaakin kiinnittää huomiota Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassakin todettuun osaavan työvoiman saatavuusongelmaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa, Helsingin kaupungin lausunnossa todetaan.

-Helsingin kaupunki kantaa huolta siitä, että tutkintoon tai pätevöitymiseen johtavat jatko-, täydennys- ja uudelleenkouluttautumiset vähenevät tuen lakkautuksen myötä tai ko. opintoja ei saada suoritettua loppuun. Helsingin kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että tutkintojen hankkiminen työn ohessa on mahdollista myös jatkossa.

Helsinki muistuttaa lausunnossaan, että hallitusohjelman mukaan hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloilla.

– Lausuttavana olevassa esitysluonnoksessa ei kuitenkaan ole esitetty aikuiskoulutustuelle korvaavaa järjestelmää jatkuvan oppimisen tukemiseksi. Helsinki kehottaa hallitusta luomaan nopealla aikataululla vaikuttavia ja toimivia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti mainituille työvoimapula-aloille, sisältäen mahdollisuuksia lisä- ja täydennyskouluttautumiseen, lausunnossa todetaan.

Lausunnossaan Helsingin kaupunki myös kehottaa hallitusta arvioimaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisen lykkäämisen mahdollisuuksia siihen asti, että korvaavia toimenpiteitä on saatu käyttöön.

-Uhkana voi muussa tapauksessa olla työvoiman saatavuuden heikentyminen erityisesti työvoimapula-aloilla.

Helsinki muistuttaa ,että aikuiskoulutustuen lakkautus koskettaa erityisesti suuria kaupunkeja, joissa henkilöstöpula on kiivain.

-Korvaavat jatko- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollistavat toimenpiteet tulisi suunnitella yhdessä suurten kaupunkien kanssa, Helsinki vaatii.

-Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen vaikutukset tulevat koskemaan erityisesti kasvavia kaupunkeja, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon hallituksen esityksessä.

Kuntaliitto: Esitetyt korvaavat mallit hankalia

Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut työstä sivuun jäämisen opiskelujen ajaksi ilman merkittävää tulonmenetystä. Tukimuodon tullessa lakkautetuksi hallitus en esittänyt korvaavana tukimuotona esimerkiksi opintotukea ja opintolainaa sekä työn ohessa opiskelua.

Kuntaliitto esittää lausunnossaan erityishuolensa varhaiskasvatuksen osalta.

-Esimerkiksi opetusalalla päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit sekä erityisopettajat ovat ryhmiä, mihin tehtäviin on pystytty pätevöitymään osin aikuiskoulutustuen turvin. Varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien monimuoto- ja muuntokoulutukset ovat tarjonneet suositun väylän varhaiskasvatuksen lastenhoitajille kelpoistua kyseisiin tehtäviin. Mikäli aikuiskoulutustuki poistuu eikä tilalle tule korvaavaa järjestelmää on oletettavaa, että tämä suosittu koulutusväylä loppuu, Kuntaliitto lausuu lakiesityksestä.

Kuntaliitto muistuttaa ,että työn ohessa osaamisen päivittäminen ei ole mahdollista kaikille. Lisäksi opinnot sisältävät tyypillisesti lähiopetuspäiviä, johon osallistuminen on mahdollistunut aikuiskoulutustuen avulla.

-On huomioitava, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa työskentelevillä pienituloisilla henkilöillä tai yksinhuoltajilla ei ole mahdollisuuksia palkattomaan harjoitteluun tai lainan ottamiseen opintojen aikaisen elämisen kustantamiseksi, Kuntaliitto toteaa lausunnossaan.

Ristiriita hallitusohjelman tasa-arvotavoitteiden kanssa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry ihmettelee monien muiden lausujien tavoin hallituksen esityksen väitettä siitä, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisella ei olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia työssä jaksamiseen ja työurien pituuteen.

-Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla eettinen kuormitus on suuri. Työllisyysrahaston toteuttaman kyselynkin mukaan tärkeimmiksi aikuiskoulutustuensaajien motivaatiotekijöiksi nousivat mm. kuormitus nykyisessä työssä ja korkeamman tutkinnon tarve työuralla etenemiseen. Suurin osa kyselyyn vastaajista koki aikuiskoulutustuella tuetuilla opinnoilla olleen vaikutusta palkkakehitykseen ja työssäjaksamiseen, SuPer muistuttaa.

SuPer muistuttaa myös, että vuonna 2022 sote-alalla lähes 10 000 henkilöä hyödynsi aikuiskoulutustukea.

-Suurin osa heistä eli 6 363 henkilöä (64 %) kouluttautui aikuiskoulutustuen turvin toiselta ammattialalta sote-alalle. 3 572 henkilöä (36%) oli sote-alan jatkokouluttautujia. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee enemmän naisia kuin miehiä. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaisi siis enemmän naisiin kuin miehiin. Tällainen sukupuoleen perustuva epätasa-arvo on ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjattujen työelämään liittyvien tasa-arvotavoitteiden kanssa, SuPerin lausunnossa lakiesityksestä sanotaan.

Muutenkin SuPer näkee ristiriitaisuuksia lakiesityksessä ja hallituksen tavoitteissa. Järjestö muistuttaa, että hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden parantaminen, alojen veto- ja pitovoiman lisääminen, urapolkumallien tukeminen ja ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen.

-Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen olisi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Nyt lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä todetaan, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisella voi olla vaikutuksia henkilöstön osaamistason nostamisen edellytyksiin ja keinoihin erityisesti sellaisilla työnantajilla, jotka ovat henkilöstönsä jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta nojanneet vahvasti aikuiskoulutustuella tuettuihin opintovapaisiin. Näillä työnantajilla hallituksen esityksessä viitataan juuri kuntien kasvatuksen ja koulutuksen toimialoihin sekä hyvinvointialueisiin. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä.

Ristiriitaisuuksia vaikutusarvioissa

Työllisyyysrahasto puolestaan kiinnittää huomiota lakiesityksen vaikutusarvioiden osittaiseen sisäiseen ristiriitaisuuteen.

-Hallituksen esitysluonnoksessa (s. 44) arvioidaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisen kasvattavan työllisyyttä noin 10 000 henkilötyövuodella. Työllisyysrahasto kiinnittää huomiota siihen, että laskelmassa ei ole otettu huomioon, että valtaosalle opintovapaalle jäävistä henkilöistä palkataan sijainen. Sijaisjärjestelyistä aiheutuva hallinnollisen taakan keventyminen on toisaalta otettu huomioon lakkauttamisesta aiheutuvina hyötyinä (s. 41), lausunnossa todetaan.

Lisäksi Työllisyysrahasto kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esitysluonnoksen mukaan täysimääräisten työllisyysvaikutusten lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttamisella arvioidaan olevan vain maltillinen vaikutus opintojen edistymiseen (s. 36).

-Perustuen aikuiskoulutustukea vuosina 2019–2023 saaneille toteutettuun kyselyyn Työllisyysrahasto suhtautuu suurella varauksella arvioihin, joiden mukaan aikuisopiskelijat voisivat tulevaisuudessa edistää opintojaan nykyisellä tavalla kokoaikaisen työn ohessa, lausunnossa todetaan.

Lisää aiheesta:

Aikuiskoulutustukea käytetty ahkerasti työvoimapula-aloilla,  KT vaatii lakkautuslistalla olevan tuen tilalle korvaavaa ratkaisua – ”Lakkauttamisella kriittisiä vaikutuksia naisvaltaisille kunta- ja hyvinvointialoille”