Hallituksen iso lainmuutosprojekti sivuuttaa kuntien tärkeimmät kysymykset – ”Toiminnallinen työ pitää ratkaista muualla"
Koulujen toiminnan tukena on oppilashuolto, joka ei ole näillä näkymin saamassa merkittävää apua tietosuojasääntelyn kokonaisuudistuksesta. Kuva: Lauri Rotko
Jos joku sanoo tietosuojasääntelyn uudistuksen epäonnistuneen, niin Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin ei ala kiistelemään.
Myös Sulin on erittäin pettynyt lainmuutostarpeita kartoittavaan hankkeeseen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan.
– Tavoitteena oli viranomaispalveluiden tehostaminen ja sujuvoittaminen.
– Piti paneutua niihin ongelmiin, jotka ovat viranomaistoiminnan esteinä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Oikeusministeriön alla toimivan kartoituksen ja arvioinnin ulkopuolelle jätettiin kuitenkin juuri se, mikä olisi ollut kunnille olennaisinta.
Viime vuoden lopulla alkaneen hankkeen ulkopuolelle rajattiin salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen ja tiedonsaantioikeuksiin liittyvä sääntely.
Kenellä on oikeuksia mihinkään?
Tietosuojasääntelyn toimivuus tai toimimattomuus koskettaa koko Suomea ja kuntien elinvoimaa, monesta näkökulmasta katsottuna.
Tietosuojakysymykset kysymykset vaikuttavat esimerkiksi, miten asiat edistyvät nykyisin hyvinvointialueeseen kuuluvassa oppilashuollossa.
Tietojensaantiin liittyvät tietosuojakysymykset vaikuttavat TE-uudistuksen onnistumiseen.
Kunnat ottavat kopin työvoimapalveluiden järjestämisestä TE-uudistuksen toteutuessa ensi vuoden alussa.
– Asiakkaan näkökulmasta TE-palveluihin voi liittyä kotouttamis- ja sosiaalihuoltoasioita, jotka ovat omissa siiloissaan. Miten tieto liikkuu? Kenellä on oikeuksia mihinkään?
– Lainsäädännöstä olisi saatava parempaa tukea, jotta tietoa voisi käyttää joustavammin.
Tietyt tilanteet korostavat tarvetta toimivaan ja kattavaan tietosuojasääntelyyn. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun joku muuttaa kaupunkiin ja on tiedettävä, mitä tietoja voi siirtyä viranomaiselta toiselle.
Harmin voi ymmärtää
Ida Sulin painottaa, että kyllä jatkossakin kunnissa haasteet ratkaistaan.
Lopulta toimitaan, kuten pitääkin, mutta kun laki on tietosuojakysymyksiin liittyen epäselvä, niin aikaa menee asioiden selvittämiseen.
Hallitusohjelmaan kirjatusta projektista ei olla saamassa apua tietosuojaan liittyviin kysymyksiin.
– Toiminnallinen työ pitää ratkaista muualla.
Digitaalisten apuvälineidenkin käytön lisääntyminen olisi vaatinut paljon enemmän tietosuojaan liittyvien kysymyksien käsittelyä kuntien kannalta.
Minne voi syöttää tietoa? Miten tietoa voi säilyttää?
Kysymys kerrallaan asioita käydään läpi ja tietosuojasääntelyn epäselvyyksien takia resursseja käytetään paljon.
Asiaan liittyvän harmin voi ymmärtää kuntien kannalta, Sulin myöntää.
Kevyempää hanketyötä
Ida Sulin ymmärtää senkin, että tietosuojasääntelyn kokonaisuudistusta on rajattu, kuten sitä on rajattu.
Jotta uudistus vastaisi tarpeita, niin sitten olisi pitänyt tarkastella kuntien ja kaupunkien toimialoja kokonaisuutena. Sen sijaan nyt on kartoitettu asioita eritellysti ja ikään kuin omina sektoreinaan.
Tällaisista valinnoista herää kysymyksiä.
– Halutaanko kehittää lainsäädäntöä vai viranomaistyötä?
– Nyt on oikeusministeriön johdolla haluttu kehittää lainsäädännön systematisointia viranomaistyön kustannuksella, Sulin näkee.
Säästöt olisivat mahdollisia
Kuntaliitto on myös antanut lausunnon oikeusministeriölle tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksesta.
Sulin ja Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki ovat lausunnossa nostaneet harmillisena asiana esiin sen, että katsotaan tietosuojaa teknisenä erilliskysymyksenä ilman kytkentää muuhun viranomaiseen vaikuttavaan julkisoikeudelliseen sääntelyyn.
– Kuntien ja kaupunkien näkökulmasta suurimpia haasteita viranomaispalvelujen tehokkaassa järjestämisessä liittyy tiedonsaantiin ja tehokkaaseen tietojen liikkuvuuteen.
– Näitä haasteita on sekä kunnan sisällä että erillisten viranomaisorganisaatioiden välillä, lausunnossa huomautetaan.
Kuntaliitto kantaa huolta tietosuojasääntelyn eriyttämisestä muusta viranomaiseen vaikuttavasta tietoon liittyvästä sääntelystä.
Liitto esittää lausunnossaan, että yhtenä työryhmän jatkoehdotuksena olisi viranomaisten tietosaantioikeuksiin keskittyvä horisontaalinen työryhmä.
Esityksessä on työryhmä, joka toiminnallisesti ja sektorikohtaisesti kävisi läpi eri viranomaistoimintojen tiedonsaantihaasteita.
Kuntaliitto toi jo tammikuun 2024 kuulemisessa esiin, että kunnilla on laaja tarve hyödyntää kunnille kertyneitä henkilötietoja toissijaisiin käyttötarkoituksiin.
Kuntaliiton mukaan hankkeen raportissa sivuutetaan mahdollisten muutosten budjettivaikutukset arvioimalla, ettei niitä juurikaan ole. Kuntaliiton arvion mukaan on ilman muuta mahdollista saavuttaa säästöjä tehokkaammalla ja selkeämmällä tietosuojasääntelyllä – tiedonsaantioikeuksiin paneutuvalla uudistuksella.
Kuntaliitto kannattaa tietosuojalain jatkotyöstämistä.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että koordinaatioryhmä väliraportissa viittaa laajaan tietosuojauudistukseen sivistyssektorilla ja siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on valmius tietosuojasääntelyn laajaan tarkasteluun, liiton lausunnossa sanotaan.
Hanke jatkuu
Oikeusministeriö asetti vuoden 2023 loppupuolella koordinaatioryhmän valmistelemaan kansallisen tietosuojasääntelyn kokonaisuudistusta.
Hanke liittyy hallitusohjelman täytäntöönpanoon ja tavoitteena on parantaa julkisten palveluiden järjestämistä.
Hankkeessa työtä tehdään kahdessa vaiheessa.
Ensivaiheessa, kevään 2024 aikana, koordinaatioryhmä tarkasti, onko lainsäädännössä sellaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä, jotka vaikuttavat viranomaisten tiedon liikkuvuuteen ja julkisten palveluiden järjestämiseen.
Toisessa vaiheessa arvioidaan ministeriöittäin lainmuutostarpeet. Kukin ministeriö vastaa lausuntovaiheen jälkeen oman hallinnonalansa osalta tarvittavista lainsäädäntömuutoksista.
Lue myös:
