Hovioikeus korotti korvaussummaa Rovaniemen sijoitussopassa
Rovaniemen hovioikeus ei lähtenyt muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota Rovaniemen kaupungin sijoituksia koskevassa rikosjutussa syytteiden hylkäämisen osalta. Sen sijaan hovioikeus päätti tänään antamassaan tuomiossa korottaa kaupungin ex-konserniasiamiehen ja ex-kaupunginkamreerin maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
Lapin käräjäoikeus oli elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa määrännyt vastaajat maksamaan Rovaniemen kaupungille vahingonkorvauksia vajaat 114 000 euroa. Hovioikeus korotti vastaajien maksettavaksi määrätyn summan 210 000 euroon. Ex-kaupunginkamreerin korvausvastuu rajoittuu yhteen kymmenesosaan maksettavaksi määrätyistä vahingonkorvauksista.
Hovioikeudenratkaisussa maksettavaksi tuomitun korvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vastaajien menettelystä vahinkoa käräjäoikeuden katsoman pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksenä.
Syyteoikeus vanheni
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin entisen konserniasiamiehen syyllistyneen asiassa virka-aseman väärinkäyttämiseen, mutta ei sen törkeään tekomuotoon. Syyteoikeus perusmuotoisesta rikoksesta oli vanhentunut, joten syytteet hylättiin. Konserniasiamiehen esimiehenä toimineen entisen kaupunginkamreerin syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta tuli niin ikään hylättyä molemmissa oikeusasteissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hovioikeus toteaa päätöksessään, että konserniasiamies oli laiminlyönyt ilmoittaa esteellisyydestään osallistuessaan kaupungin sijoituspäätöksen valmisteluun. Samoin hovioikeus katsoi vastaajan laiminlyöneen velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kahtamiljoonaa euroa koskevilta osin kaupungin sijoitusohjeidenturvallisuutta ja riskejä koskevien määräysten mukainen ja että sijoitus oli ohjeiden edellyttämällä tavalla kilpailutettu.
Tahallista toimintaa
Hovioikeus katsoi naispuolisen konserniasiamiehen esitelleen sijoituskohteen harhaanjohtavasti ja laiminlyöneen sijoituksen riskeihin liittyvän tiedottamisen päätöksentekijöille. Hovioikeus katsoi konserniasiamiehenmenettelyn olleen tahallista ja hänen tarkoituksenaan hyödyn tavoitteleminen itselleen hänen henkilökohtaisiin sijoituksiinsa liittyen.
Kaupunginkamreerin ei katsottu olleen tietoinen konserniasiamiehen esteellisyydestä ja sijoitustenkilpailuttamatta jättämisestä. Hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa, että sijoitusesitys oli sijoitusohjeidenmukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettuhuomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Tästä johtuen myös ex-kaupunginkamreerin katsottiin olevan vahingonkorvausvelvollinen kaupungille.
Sijoituskohteena pikavippifirma
Koko sijoitussoppa sai alkunsa, kun kävi ilmi, että Rovaniemen kaupunki on tehnyt vuonna 2017 kahden miljoonan euron sijoituksen ns. pikavippifirmaan. Kaupungin tiedotteen mukaan sijoituskohde esiteltiin aikanaan kaupunginhallitukselle uuden ajan varainhoitoyhtiönä. Kaupunginhallituksella ei ollut tietoa siitä, että sijoituskohde ei ollut Finanssivalvonnan alainen yhtiö.
Totuus paljastui, kun sijoituskohde ajautui velkasaneeraukseen. Kaupunki tiedotti marraskuussa 2020, että se oli sijoittanut yhtiöön korkoineen noin 2,4 miljoonaa euroa. Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen keväällä 2020, ja yrityssaneerausohjelma hyväksyttiin Helsingin käräjäoikeudessa lokakuun lopulla 2020. Saneerausohjelman myötä kaupunki menettää sijoittamastaan pääomasta noin 731 000 euroa.
Tapaus eteni poliisitutkintaan, kun kaupunki teki työntekijöidensä toimista tutkintapyynnön maaliskuussa 2021.
