JAKK-soppa keväällä syyteharkintaan
Kuntasektoria liippaavia mammuttikäräjiä riittää lähivuosina eri oikeusasteissa. Tänään käynnistyi Tuusulan käräjäoikeudessa oikeudenkäynti aikuiskeskus Adultan epäillyistä avustuspetoksista ja Jalasjärven kunnan kaatanut samankaltainen JAKK-soppa on poliisitutkinnan osalta loppusuoralla.
– Jalasjärven juttu on vielä meillä tutkinnassa, mutta kevään aikana se menee syyteharkintaan. Esitutkintamateriaali käsittää useita tuhansia sivuja. Nämä ovat viranomaisille todella suuria juttua tutkittavaksi, tutkinnanjohtaja, KRP:n rikosylikomisario Heikki Topi-Hulmi toteaa.
JAKK:n tapauksessa kaikki rikoksesta epäillyt ovat olleet mukana operatiivisessa toiminnassa, eikä luottamushenkilöitä ole kuultu rikoksesta epäiltynä.
– Olemme katsoneet, ettei luottamushenkilöitä ole syytä epäillä rikoksista, Topi-Hulmi jatkaa.
Vastuuta kannettava
Vastuunkanto voi toisinaan muuttua perin konkreettiseksi. Adulta Oy:n konkurssipesä jätti vuonna 2012 kymmenien miljoonan euron vahingonkorvauskanteen Tuusulan käräjäoikeuteen. Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien osin omistamassa LabQuality-yhtiössä paljastui 2012 miljoonakavallus, josta entinen talouspäällikkö tuomittiin joulun alla neljäksi vuodeksi vankeuteen 4,5 miljoonan euron kavalluksesta. Kuntalehden tietojen mukaan rikoksen tapahtuma-aikaan yhtiön hallituksessa toimineilta ollaan nyt hakemassa osittaisia vahingonkorvauksia valvontavelvollisuuksien laiminlyönnistä.
Kuntaliiton johtava lakimies Heikki Harjula muistuttaa merkitystä olevan sillä, onko kyseessä osakeyhtiö vaiko kuntayhtymä.
– Adulta oli osakeyhtiö, joten siellä hallituksen jäsenen vastuu määräytyy osakeyhtiölain mukaan. Kuntayhtymissä vastuu taas tulee virkavastuulain kautta. Näissä on jonkin verran eroja, Harjula huomauttaa.
Osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenen on korvattava yhtiölle, osakkeenomistajille tai muille henkilöille aiheutunut vahinko, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestyksen määräystä ja rikkominen on ollut tahallista tai huolimatonta. Esimerkiksi yhtiön kirjanpidon vääristely voi aiheuttaa korvausvelvollisuuden.
Talousrikokset mahdollistuvat usein heikon sisäisen valvonnan johdosta. Kun yhtiön toiminnassa jokin menee pahasti pieleen, niin luottamushenkilöiden vastuu katsotaan tapauskohtaisesti.
– Mitään yleispäteviä ohjeita ei valvonnan tasosta voi antaa, vaan jokainen tapaus pitää tutkia erikseen. Tilanteet on yksilöitävä, painottaa Harjula.
Ministeriön vastuu?
Jalasjärven kunnassa ollaan tällä hetkellä odottavalla kannalla asian suhteen. Kunta jätti vahingonkorvauskanteen käräjäoikeuteen kahden työntekijän tekemisiin liittyen, mutta toistaiseksi tämä oikeudenkäynti odottaa rikosprosessin etenemistä. Tosin aikuiskoulutuskeskuksen ex-rehtorin kanssa jo sopu korvauksista syntyi 50.000 eurolla, kun rehtori nosti oman kanteensa kymmeniä luottamushenkilöä vastaan.
Vuosikausia vellonut JAKK-sotku 35 miljoonan euron takaisinperintöineen vei Jalasjärven kriisikunnaksi ja pakkoavioliittoon Kurikan kanssa. Opetusministeriön toimintaa kohtaan asian tiimoilta on kunnassa syvä epäluottamus.
– Opetusministeriön toimintaa tämän asian tiimoilta olisi hyvä jonkun vähän penkaista. Jos seitsemän oppilaitosta tutkitaan ja kaikissa on takaisin perittävää, niin voivatko ohjeistukset olla alun perinkään oikein. Meidän pitää vielä miettiä lähteekö kunta liikkeelle asiassa vai tekisikö sen joku muu, pohtii Jalasjärven kunnanjohtaja Juha Luukko.
