Uudet varhaiskasvatussuunnitelmien ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet kannustavat digitaaliseen osallisuuteen ja mediaympäristöissä tarvittavien taitojen harjoittamiseen.

EU:n tietosuoja-asetuksen toimeenpanon ja tietosuojalain valmistelussa on kuultu monia viranomaistahoja ja asiantuntijoita, mutta ei lapsia ja nuoria, muistuttavat lasten parissa työtä tekevät järjestöt.

”Pidämme välttämättömänä, että jatkovalmistelussa tehdään perusteellinen lapsivaikutusten arviointi”, toteavat yhteisessä kannanotossaan Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mediakasvatusseura, Pelastakaa lapset ja Suomen UNICEF.

Järjestöjen mukaan lapsivaikutusten arviointi mahdollistaisi sen, että lapsen oikeuksia verkkomaailmassa voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä ottaa etukäteen huomioon toimeenpanon kannalta olennaiset asiat. Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu olennaisena osana lasten ja nuorten näkemysten selvittäminen.

Some-ikärajaksi esitetään 13 vuotta

EU:n tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa ensi toukokuussa. Sen yksi tavoite on parantaa lasten suojaa henkilötietojen käsittelyssä. Asetus tuo uusia vaatimuksia nuorille suunnatuille verkkopalveluille. Yksi vaatimuksista on, että alle 16-vuotiaat eivät voi jatkossa käyttää esimerkiksi sosiaalisen median palveluita ilman huoltajiensa lupaa. EU:n jäsenmailla on kuitenkin mahdollisuus säätää kansallisesti alemmasta ikärajasta, joka voi alimmillaan olla 13 vuotta.

Pohjoismaista ainakin Ruotsi ja Norja ovat päätymässä 13 ikävuoteen. Lastensuojelun Keskusliiton kyselyssä lapsille ja nuorille noin 80 prosenttia vastaajista piti 15 vuotta alhaisempaa ikärajaa parhaana vaihtoehtona.

Järjestöt kuvailevat tietosuoja-asetuksen toimeenpanoa ”tasapainoiluksi lapsen suojelun ja osallistumisoikeuden välillä”.

”Tietosuoja-asetukseen liittyvässä keskustelussa on esitetty huolta siitä, että mikäli huoltajien lupaa koskeva ikäraja asetetaan korkealle, se vaikuttaa kielteisesti lasten ja nuorten yksityisyyteen ja osallistumisen oikeuteen. Osallisuus digitaalisessa kulttuurissa on lapsille ja nuorille merkittävä osa arkea, ilmaisua ja oppimista sekä vertaissuhteiden muodostumista. Esitämme, että kyseinen ikäraja asetetaan 13 vuoteen”, järjestöt tiedottavat.

Lasten saatava tietoa ymmärrettävästi

Ikärajan asettaminen on kuitenkin vain yksi lasten oikeuksien toteutumiseen verkkomaailmassa vaikuttava toimenpide, järjestöt muistuttavat.

”On esimerkiksi tuotu esille, että useiden verkkopalveluiden ehdot ovat lapsen näkökulmasta vaikeaselkoisia. Lasten tulee saada verkkopalveluissa tarvitsemaansa tietoa ymmärrettävällä tavalla, jotta he tietävät, mihin ovat sitoutumassa ja mihin heidän henkilötietojaan kerätään. Tätä edellyttää myös tietosuoja-asetus.”

Järjestöjen kannanoton mukaan tietosuojatyöryhmän mietintö jättää avoimeksi useita lasten oikeuksien kannalta keskeisiä kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia ennen kuin asetusta aletaan soveltamaan. Yksi avoimista kysymyksistä on huolehtiminen siitä, että huoltajan suostumuksen varmentaminen mahdollistaa lapsille verkkopalveluiden käytön yhdenvertaisesti.

”Riskinä esimerkiksi luottokortilla tapahtuvassa varmentamisessa on, että se syrjii perheitä heidän sosioekonomisen asemansa perusteella”, järjestöt katsovat.

”Lisäksi voi eteen tulla tilanteita, jossa lapsen vanhemmat asuvat erillään mutta ovat molemmat lapsensa huoltajia ja erimielisiä lapsensa verkkopalvelun käytön suhteen. Riittääkö yhden huoltajan suostumus tällaisessa tilanteessa ja jos riittää, niin kumpi heistä päättää?”

Mediakasvatus tarpeen

Järjestöt huomauttavat, että tietosuoja-asetuksen johdannon määrittelyä ”vanhempainvastuunkantajan suostumuksen ei olisi oltava tarpeen tarjottaessa ennalta ehkäiseviä palveluja tai neuvontapalveluja suoraan lapselle” ei ole huomioitu asetuksen artikloissa, ja määrittely jättää siten tulkintavaraa.

”Tietosuoja-asetus jättää myös tulkinnanvaraa siihen, mikä on ennalta ehkäisevä palvelu tai neuvontapalvelu. Käytännössä useat Suomessa toimivat tuki- ja neuvontapalvelut käyttävät kaupallista alustaa toimintaympäristönään. Lapsille ja nuorille jatkossakin tulee varmistaa pääsy laadukkaisiin matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluihin verkossa”, järjestöt muistuttavat.

Kannanotossa muistutetaan myös, että mediakasvatus on entistä keskeisemmässä roolissa tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkaessa. Samalla tulisi vahvistaa yhteistyötä valtion, kansalaisyhteiskunnan ja ICT-yritysten välillä.

”Tietosuoja-asetuksen toimeenpano jättää kuitenkin epäselväksi sen, kuinka yrityksiä tuetaan ja valvotaan tietosuoja-asetuksen noudattamisessa. Yhteistyötä eri sektoreiden, valtion, ICT-toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan, välillä on vahvistettava erityisesti siten, että lasten oikeus tietoon ja sananvapauteen turvataan myös alle 13-vuotiaille lapsille.”

Lausuntoaika EU:n tietosuoja-asetuksen toimeenpanosta päättyi 8. syyskuuta.

Aiemmat uutiset EU:n tietosuoja-asetuksesta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Taitoa Saaga on raportointityökalu tiedolla johtamiseen

Ilmoitus