Jätetoimiala on selviytymässä kuntalaisten palveluita sekoittavalta kaaokselta, mutta silti huolenaiheita riittää – "Se ei uudistusta pelasta"

Kuntien asioita edistävän Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs näkee valmisteilla olevan hankintalakiesityksen olevan edelleen iso huolenaihe.

Hankintalain uudistus on vaarantamassa monen kunnan toimintakykyä ja lisäämässä todella paljon kuntien menoja.

Tilanne on Högnäsin mukaan edelleen tämä, vaikka julkisuudessa on ollut esillä joitakin muutoksia valmisteilla olevaan hankintalakiesitykseen.

Työministeri Matias Marttinen kertoi (kok.) Uutissuomalaisen haastattelussa, että jätetoimiala ja vesihuolto aiotaan jättää lain piiristä pois ja osalle sosiaali- ja terveysalaa tulee pidempi siirtymäaika.

– Se ei uudistusta pelasta, Högnäs arvioi.

Lakimuutos on nostamassa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä 10 prosenttiin.

Ja jos kunnan omistusosuus on alle kymmenen prosenttia sidosyksiköstä, kunta on lakiuudistuksen seurauksena ajautumassa pois omistamaan yhtiöstä, josta on tähän mennessä saatu hankittua kuntalaisten tarvitsemia palveluita.

– Jätealalla tällainen tyhjän päälle joutuminen olisi näkynyt todella vahvasti kuntalaisten arjessa.

– Se olisi aiheuttanut valtavan kaaoksen.

Se on hyvä, että jätetoimiala ollaan rajaamassa pois uudistuksesta, Höngäs sanoo viimeisimpiin tietoihin viitaten.

– On tärkeää, että kuntien jätehuolto pystytään turvaamaan jatkossakin.

Tietoturva-asiat vaakalaudalla

Johtava juristi huomauttaa, että uudistus on edelleen iskemässä kovasti kuntien toimintoihin ja lisäämässä kustannuksia. Kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-yhtiöt tuottavat esimerkiksi taloushallinnon ja ruokahuollon palveluita sekä ICT-tukipalveluita.

– Esimerkiksi se sekoittaa julkista sektoria, jos palkka- ja henkilöstöhallinto eivät toimi.

Ongelma on monella alalla siinä, että vastaavia palveluita ei ole tarjolla, jos nykyisiä palveluntuottajia hajotetaan. Esimerkiksi ICT-alalla kunnilla on sidosyksiköissä yhteistä osaamista, jota ei niin vain korvata.

– Kunnilta on aikanaan siirretty omia osaajia pois ja niitä on keskitetty sidosyksikköihin yhteisiin ICT-tukipalveluihin.

Jos pieni kunta ajautuu nyt pois tällaisesta yksiköstä, niin on vaikeaa saada kuntaan vastaavaa osaamista.

Högnäs on huolissaan lakiuudistuksen vaikutuksista kuntalaisten tietoturva-asioihin.

Hallitus on linjannut, että hankintalain uudistus etenee eduskuntaan syyskaudella.

Juuri nyt esitystä odotetaan ja ollaan hajanaisten lähteiden varassa sen suhteen, mitä esitys lopulta pitää sisällään.

Högnäs pisti merkille Uutissuomalaisesta, että työministerin haastattelun perusteella Koha-Suomi Oy voisi kenties jatkaa toimintaansa.

Koha-Suomi on täysin kuntien omistama yhtiö, jonka kautta kunnat ylläpitävät ja kehittävät Koha-kirjastojärjestelmää yhteistyössä.

Koha-Suomen tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista voittoa. Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kirjastojen kanssa ja on aktiivinen toimija kansainvälisessä Koha-yhteisössä.

Samalla Högnäs korostaa, että moni hyvin toimiva ja kuntalaisten etua ajava sidosyksikkö on joka tapauksessa hajoamassa näillä näkymin hallituksen ajaessa lain uudistusta eteenpäin kuntien kritiikistä huolimatta.

– Nyt puhutaan kuntien itsehallinnosta, ja siitä, miten asiat saadaan hoidettua parhain päin ja miten kuntalaisten palvelut järjestyvät parhaiten.

Lakiuudistusta on perusteltu muun muassa sillä, että saadaan kilpailutusta ja samalla on unohdettu mainita usein, mitä inhouse-yhtiöt ovat.

– Inhouse-yhtiöt itse kilpailuttavat ja ovat hankintayksiköitä.

– On täysin epäselvää, miksi lakiuudistuksella halutaan rikkoa hankintalain mukaisia yhtiöitä sen sijaan, että puututtaisiin ongelmatapauksiin.

Ja samalla on ollut täysin poikkeuksellista Högnäsin mukaan, miten jo hallitusohjelmaan kirjattiin 10 prosentin vähimmäisosuus ennen kuin asiaa oli edes juridisesti kunnolla tarkasteltu ja arvioitu.

Hallitus on huomauttanut, että hankintalain uudistamisella halutaan tehostaa julkisia hankintoja ja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin.

Hallitus haluaa saattaa lain voimaan mahdollisimman pian.

Lue myös: