Selvitys: Jopa vajaan 500 euron hinta hallituksen ajamasta uudistuksesta asukasta kohti – ”Haaskataan verorahoja siihen, että palveluita siirretään paikasta A paikkaan B”
– Haaskataan verorahoja siihen, että palveluita siirretään paikasta A paikkaan B, Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä sanoo hallituksen ajamasta uudistuksesta.
Kuntien inhouse-yhtiöihin iskevästä hankintalain uudistuksesta on koitumassa omistajilleen noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämä käy ilmi FCG:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.
Etelä-Karjalassa sijaitseva Savitaipale on reilun 3 150 asukkaan kunta, joka on mukana viidessä kuntien omistamassa inhouse-yhtiössä.
Savitaipale on menettämässä otteen esimerkiksi Meidän IT ja Talous Oy:n sekä Saimaan Tukipalvelut Oy:n tarjoamista hyödyistä. Pelkästään näiden kahden yhtiön osalta kunta on kärsimässä reilun kahden miljoonan euron tappion.
Rahan menettämisen lisäksi kunnanjohtaja Johanna Mäkelä on huolissaan palveluiden jatkuvuudesta.
– Turvallisuus ja toimintavarmuus kärsivät.
Lakiuudistus tarkoittaa todennäköisesti tehokkaan keittiötoiminnan purkamista, kunnanjohtaja lisää. Kunta investoi kuluvan vuosikymmenen alussa Savitaipaleen keskuskeittiöön, jossa ruokaa valmistetaan muun muassa hoivalaitoksiin, kouluihin ja päiväkoteihin.
Nyt tuon keittiötoiminnan yllä on iso varjo ja uudistuksen iskiessä kunnan olisi mietittävä, mitä tehdä uudessa tilanteessa väärässä paikassa sijaitsevalle keittiölle.
Erilaisia huolia
Lakiuudistus on rajaamassa kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan inhouse-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.
Vaikka lakiuudistusta on valmisteltu pian kahden vuoden ajan, tähän mennessä ei ole arvioitu, miten paljon uudistus maksaa kuntalaisille.
Nyt julkaistu selvitys on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kuntiin ja kaupunkeihin. FCG:n eli Finnish Consulting Group Oy:n vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara kertoi Kuntaliiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa selvityksen tuloksista.
Pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksien olevan keskimäärin 473 euroa asukasta kohti ja keskisuuret kunnat laskivat kustannuksien olevan keskimäärin 41 euroa per asukas.
– Tuloksista on nähtävissä, että uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin, selvityksen tekijä, Riihivaara toteaa.
– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen inhouse-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin inhouse-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista.
FCG selvitti lakiuudistuksen kustannusvaikutuksia 11 erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa. Riihivaaran mukaan kuntien viesti oli se, että uudistus tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla kuntalaisten palveluihin.
Uudistus ei toteuta tavoitteita
Selvityksessä kunnat toivat esiin huolensa huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyen etenkin ruoka- ja ICT-palveluissa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi selvitystuloksia julkistettaessa ymmärtävänsä hallituksen pyrkimyksiä tehostaa julkisia hankintoja.
– Hankintoja pitää arvioida kriittisesti.
Julkisten hankintojen tehostaminen on hyvä tavoite, mutta lakiuudistus ei näytä täyttävän näitä odotuksia.
– Emme usko, että tämän tyyppinen ratkaisu toteuttaa niitä tavoitteita.
Uudistuksessa pienet yritykset ovat jäämässä muun muassa monikansallisten yhtiöiden jalkoihin. Jos kunta joutuu ulos inhouse-yhtiöstä eli kuntien omistamasta sidosyksiköistä, niin palvelua ei välttämättä ole saatavilla mistään muualta. Silloin kuntien on siirrettävä tehtäviä itselleen hoidattavaksi.
Uudelleen järjestely ja byrokratia aiheuttavat kustannuksia. Työministeri Matias Marttiselle on sanottu, että valtion on rahoitettava sataprosenttisesti kunnille kustannukset, jotka aiheutuvat yhteisten yhtiöiden purkamisesta tai tehtävien siirtämisestä kunnan itsensä hoidettavaksi, Karhunen jatkoi.
Jonkin verran parannuksia on kuntien kannalta kerrottu tehtävän valmisteilla olevaan hankintalakiin.
Jos nämä poikkeukset toteutuvat, koko maan kattava muutoskustannus on noin 455 miljoonaa euroa. Pienten kuntien kustannusten keskiarvo olisi tässä tilanteessa noin 323 euroa asukasta kohden ja keskisuurten kuntien noin 37 euroa asukasta kohden.
Mahdolliset poikkeukset vähentävät kustannuksia jonkin verran
– Työministeri Matias Marttisen julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi.
Lähde: Kuntaliitto
Lue myös: