Kuntaliitosta eläköityvä Arto Sulonen nimettiin lainsäädännön arviointineuvostoon
Arto Sulonen jää Kuntaliitosta eläkkeelle kesäkuussa. Juridinen asiantuntijatyö jatkuu lainsäädännön arviointineuvostossa. Kuva: Kuntaliitto
Kuntaliiton johtava lakimies Arto Sulonen on nimetty lainsäädännön arviointineuvostoon tulevaksi kolmivuotiskaudeksi.
Valtioneuvosto asetti torstaina 31. maaliskuuta lainsäädännön arviointineuvoston toimikaudeksi 15.4.2022–14.4.2025. Neuvostoon nimettiin nykyisistä jäsenistä puheenjohtajana jatkavat oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen, vanhempi neuvonantaja Bo Harald, pääsihteeri Leena Linnainmaa, professori Ulla Liukkunen ja professori, johtaja Mika Maliranta. Uusina jäseninä neuvostoon nimitettiin Arto Sulosen ohella professori Juho Saari ja tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.
Arviointineuvoston tarkoituksena on etenkin parantaa hallituksen esitysten vaikutusarviontien laatua ja yleisemmin lainvalmistelukulttuuria. Neuvosto antaa erityisesti lausuntoja hallituksen esitysten vaikutusarvioinneista niiden luonnosvaiheessa.
Riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto toimii valtioneuvoston kanslian yhteydessä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton lakiasiainjohtajana 2010-2019 toiminut Arto Sulonen jää eläkkeelle kesäkuussa. Vuosina 2019–2022 hän vastasi johtavana lakimiehenä hallinnon kehittämistehtävistä, erityisesti sote-uudistukseen liittyvistä tehtävistä Kuntaliitossa.
Ennen Kuntaliittoa Sulonen on työskennellyt kolmessa eri ministeriössä.
Viime viikolla julkaisemassa blogissa Sulonen pohti lainvalmistelua ja erityisesti valmisteluun liittyviä kysymyksiä, joita Sulosen mukaan ei ole paljon puhuttu.
Sulonen mm. pohtii, ovatko lakeihin kirjatut tavoitteet realistisia suhteessa keinoihin ja resursseihin.
-Valitettavan usein hallituksen esitykset sisältävät poliittista hypetystä, joka ei lakeja toimeenpantaessa kohtaa reaalimaailmaa. Tässä on kyse perinteisestä ” bumaka ja praktika” -syndroomasta, Sulonen kirjoittaa.
Sulonen myös muistuttaa medialukutaidon tärkeydestä hallituksen esityksiä luettaessa, sillä nyrkkisäännön mukaan lakiesityksissä korostetaan esitettävien lakien positiivisia vaikutuksia ja dramatisoidaan nykytilan ongelmia.
-Hallituksen esityksessä tulee myös käsitellä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja eli sitä, miksi vaihtoehdot ovat huonompia kuin valittu ratkaisu. Olen joskus pohtinut, missä järjestyksessä eri vaihtoehtoja on käsitelty. Vaihtoehto taitaa olla joskus huono, koska se ei satu olemaan se valituksi sovittu tai päätetty.
Arto Sulonen kirjoittaa myös pitävänsä toivottavana, että lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota siihen, ovatko hallituksen esityksiin sisältyvät perustelut oikeita ja relevantteja päätöksenteon pohjaksi.
Arto Sulosen blogi: Ajatuksiani lainvalmistelusta
