Lakiklinikka: Harrastaminen koulupäivän yhteydessä
Kuva: Kari Lånsjö
Perusopetuslaissa säädetään koulupäivän yhteydessä järjestettävästä oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä kerhotoiminnasta.
Molempien toimintojen tavoitteena on kasvatuksen ja hyvinvoinnin lisäksi tarjota oppilaille myös mahdollisuuksia tutustua harrastuksiin ja lisätä harrastuneisuutta.
Käynnissä on hallitusohjelman kirjaukseen perustuva harrastamisen Suomen mallin lainsäädännön valmistelu. Sen tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.
Koulujen ja oppilaitosten tiloissa voidaan järjestää myös muuta vapaa-ajantoimintaa. Esimerkiksi urheiluseurat järjestävät. Tällöin kyse ei ole koulutuksen lainsäädännön alaisesta toiminnasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
On hyvä tunnistaa mistä palvelusta on kyse ja minkä palvelun piirissä oppilas kulloinkin on. Asia on tärkeä myös opetuksen järjestäjän ja kunnan kannalta.
Perusopetuslain mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Tällä on jo vuosikymmenien perinne. Perusopetuslaki tunnistaa kerhotoiminnan nimenomaan perusopetuksen kasvatus- ja opetustehtävää rikastavana toimintana. Tehtävä on ollut luettavissa myös opettajan opetusvelvollisuuteen ja on sitä edelleen.
Kerhotoiminta on oppilaalle maksutonta ja vapaaehtoista. Siihen osallistuminen rinnastetaan opetukseen, jolloin oppilas on perusopetuslain etuuksien ja oikeuksien piirissä. Opetuksen järjestäjä vastaa esimerkiksi kerhossa sattuneen tapaturman hoitokustannuksista perusopetuslain mukaisesti.
* * *
Opetuksen järjestäjä päättää kerhotoiminnan järjestämisestä ja järjestämistavoista. Toiminta on sisällytettävä osaksi perusopetusasetuksessa tarkoitettua koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Toimintaan on myös erillinen valtionavustus.
Perusopetuslain soveltamisala on kuitenkin varsinaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa laajempi. Laissa säädetään myös kunnan mahdollisuudesta järjestää 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille ja erityistä tukea saaville oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta päättää toimintaa järjestää, se tulee järjestää perusopetuslaissa edellytetyllä tavalla. Kunnalle maksetaan toimintaan valtionosuutta.
Koulupäivän yhteyteen järjestettyyn aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. Sinne haetaan kunnan päättämällä tavalla. Subjektiivista oikeutta toimintaan ei ole, vaan toimintaa järjestetään kunnan päättämässä laajuudessa. Jokaiselle toimintaan osallistuvalle oppilaalle on tarjottava toimintaa joko 570 tuntia tai vaihtoehtoisesti 760 tuntia koulun työvuoden aikana. Kunta voi periä toimintaan osallistuvilta maksuja, joiden enimmäismäärä on säädetty perusopetuslaissa.
Erikseen on säädetty mitä oppilaan perusopetuslain mukaisia etuuksia ja oikeuksia koskevia säännöksiä sovelletaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Apip-toimintaa tulee suunnitella siten, että toimintaan osallistuvalla oppilaalla on mahdollisuus käyttää oikeuttaan koulumatkaetuun.
* * *
Parhaillaan on valmistelussa harrastamisen Suomen mallin lainsäädäntö, joka on esitetty sisällytettäväksi nuorisolakiin. Lähtökohtana oleva kuntaperusteinen järjestelmä on ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
On mielenkiintoista, että oppilaiden harrastuneisuutta koulupäivän yhteydessä halutaan edistää muuten kuin koulutuksen lainsäädäntöä kehittämällä. Käytännössä myös lainsäädännöllisesti ja rahoituksellisesti erillisten oppilaiden harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä edistävien toimintojen yhteensovittaminen ja koordinointi vaikuttaa jäävän kuntien harteille.
Minna Antila, lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 8/2022.
