Lakiklinikka: Kahdet vaalit, yhdet ehdokkaat
Kuva: Kari Långsjö
Aluevaaleissa ehdokkaina näyttää olevan kuntaihmiselle tuttuja nimiä. Monella alueella on ehdokkaina viime kesän kuntavaaleissa paljon ääniä keränneitä poliitikkoja. Todennäköisesti tunnettuus on valttia ja keskeisiä kuntapäättäjiä tullaan valitsemaan myös aluevaltuustoihin suurilla äänimäärillä.
Hyvinvointialuelainsäädäntöä valmisteltaessa keskusteltiin siitäkin, tulisiko kahdella tai jopa kolmella tasolla toimimisen olla lainkaan mahdollista. Periaatteessa tasoja voisi olla neljäkin, jos EU-parlamentti lasketaan mukaan. Perustuslain tasolla on säännelty vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa, ja muilta osin siitä on säädetty tavallisessa laissa. Kuntavaalien osalta säännöksiä on kuntalaissa ja hyvinvointialueiden osalta laissa hyvinvointialueesta.
Epäilyjä herätti erityisesti ajankäyttö. Ehtiikö luottamushenkilö paneutua asioihin kunnassa ja alueella? Oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on kuitenkin pidetty niin keskeisenä oikeutena ja kansanvaltaisuuden perustana, että osallistumista eri tasoilla ei ole rajoitettu.
* * *
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntien päättäjien osallistuminen päätöksentekoon hyvinvointialueella voi tuoda päätöksentekoon jatkuvuutta. Hyvinvointialueen käynnistyttyä kunnan ja hyvinvointialueen yhteisten toimintojen ja palvelujen kehittämisen kannalta yhteiset päätöksentekijät voivat olla alueelle tärkeä voimavara.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä valmisteltaessa kuntia ja kuntayhtymiä ohjaava lainsäädäntö on omiaan kannustamaan myös sellaisiin toimiin, jotka eivät välttämättä ole pitkällä tähtäimellä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisten intressien mukaisia. Lakiin on valitettavasti rakennettu esimerkiksi kunnille ja sairaanhoitopiireille kannustimia, jotka eivät ohjaa kaikilta osin saman suuntaan tai jopa luovat vastakkaisia intressejä.
* * *
Uudet päättäjät voivat katsoa pidemmälle. Kauemmas katsottaessa korostuvat kunnan ja alueen yhteiset asukkaat ja heidän saamansa palvelut. Parin vuoden päästä kunnan päättäjällekin olennaisinta lienee se, miten hyvinvointialue järjestää palvelut hänen kuntansa asukkaalle. Toisaalta hyvinvointialueen päättäjää kiinnostanee miten kunta edistää omilla toimillaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia. Jo nyt on nähtävissä, että kunnan ja hyvinvointialueen tulee kehittää yhteistyötään esimerkiksi koululaisten hyvinvoinnin turvaamisessa tai työllisyyden hoidossa.
Erityisesti kunnassa ja hyvinvointialueella toimivan päättäjän on kuitenkin syytä tehdä itselleen selväksi, missä roolissa hän milloinkin toimii. Asetelma on kaikille uusi ja vaatii uuden tilanteen ja pelisääntöjen työstämistä hyvinvointialueen päättäjien kesken. Hyvinvointialueen valtuutettu saa mandaattinsa aluevaaleissa ja toimii koko alueen asukkaiden hyväksi.
Juha Myllymäki
Lakiasiainjohtaja, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 1/2022.
