Lakiklinikka: Korruption torjunnassa tärkein työkalu on avoimuus
Kuva: Kari Långsjö
Tutkimusten mukaan Suomi on maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Korruptiosta vapaita maita ei kuitenkaan ole, ja tämä pätee myös Suomeen. Suomessa esiintyvästä korruptiosta tiedetään kuitenkin melko vähän. Tarkastelemalla pelkästään poliisin tilastoja ei saada riittävän kattavaa kuvaa maamme korruptiotilanteesta, sillä korruptiorikollisuus on pääosin piilorikollisuutta. Kaikki korruptioksi määriteltävä toiminta ei myöskään ole rikoslain mukaan rangaistavaa.
* * *
Korruption määritelmä on varsin laaja, ja sillä voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Korruptio on vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttöä; lainvastaista, moitittavaa ja epäeettistä toimintaa.
Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat suosinta, hyvä veli -verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuusrikkeet. Vaikka näkyvää ns. katutason korruptiota, kuten lahjontaa, ei Suomessa juurikaan ilmene, korruptiota esiintyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja monella alalla. Keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on usein ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan, mutta silti epäeettisesti.
Joskus kuulee puhuttavan myös rakenteellisesta korruptiosta. Rakenteellinen korruptio on järjestelmille ja instituutioille tyypillinen korruption muoto, joka hyödyntää laillisissa rakenteissa olevia mahdollisuuksia. Rakenteellisen korruption piirteitä esiintyy esimerkiksi poliittisissa virkanimityksissä, poliittisessa rahoituksessa, julkisissa hankinnoissa sekä epävirallisissa päätöksentekoverkostoissa.
* * *
Eettisten ongelmien esiintymistä kunnissa tutkittiin vuonna 2017 kyselyllä (Ernst & Young). Vastaajat olivat kunnanhallituksen jäseniä, kunnan ylimpiä virkamiehiä ja tarkastuslautakunnan jäseniä. Yli puolet vastaajista oli kohdannut epäeettistä toimintaa organisaatiossaan. Epäeettiseksi toiminnaksi määriteltiin korruptio, lahjonta tai suhteiden hyödyntäminen.
Pääasiassa vastaajat olivat havainneet suhteiden hyväksikäyttöä ja toimivallan väärinkäyttöä. Sosiaali- ja terveysuudistus sekä lisääntyvä yhtiöittäminen aiheuttivat kuntapäättäjissä erityistä huolta. Monet vastaajista vaikuttivat kaipaavan selkeämpiä ohjeita kohtaamiinsa tilanteisiin ja selkeitä käytännön toimenpiteitä, jotta ohjeet eivät jäisi pelkästään paperin tasolle. Kuntien omat eettiset ohjeistukset eivät tutkimuksen perusteella olleet kovinkaan yleisiä.
Korruption vähäisyyttä Suomessa on selitetty muun muassa oikeusjärjestelmämme luotettavuudella, demokratialla, poliittisella vakaudella, päätösten muutoksenhakukelpoisuudella ja laajalla sananvapaudella. Hallintoamme ohjaavat oikeusperiaatteet, kuten avoimuus, yhdenvertaisuus, suhteellisuus ja objektiivisuus.
* * *
Korruption ehkäiseminen ei perustu pelkästään lainsäädännön kehittämiseen, vaan myös siihen, kuinka aktiivisesti toimitaan hyvän hallinnon ja johtamisen kehittämiseksi yhteiskunnassa. Eettinen kehitystyö, koulutus ja organisaatiokohtainen hyvien käytänteiden määrittäminen ovat keskeisiä kehityskohteita Suomen kaltaisissa alhaisen korruption maissa. Avainasemassa korruption ehkäisemisessä ovatkin avoimuuden, läpinäkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen, valvonnan ja raportoinnin tehokkuus sekä eettiset ohjeistukset.
Kunnallishallinnon eettiset periaatteet voidaan johtaa pitkälti lainsäädännöstä, joka määrittää kuntien toiminnalle vähimmäiskriteerit. Eettisten periaatteiden määrittäminen ja pelisäännöistä sopiminen kunnassa on kuitenkin tärkeää. Vähintään yhtä tärkeää on näihin periaatteisiin sitoutuminen ja niiden käytännön toteutumisen seuraaminen.
Saija Haapalehto, lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 3/2018
Aiemmat Lakiklinikka-kirjoitukset
