Lakiklinikka: Luottamushenkilön virkavastuu
Vastuukysymykset konkretisoituvat harvoin, eikä niitä sen vuoksi ole syytä korostaa liikaa. Vanhan vitsin mukaan luottamushenkilön tehtävä on ”luottaa”. Tosiasia kuitenkin on, että luottamushenkilökin hoitaa tointaan virkavastuulla.
Tämä tarkoittaa sitä, että luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa ja häneen sovelletaan rikoslain virkarikoksia koskevia säännöksiä. Konkreettisia virkarikoksia ovat esimerkiksi lahjusrikokset ja salassa pidettävän tiedon vuotaminen ulkopuoliselle. Vähän epämääräisempi on virkavelvollisuuden rikkominen -rikosnimike, joka voi tarkoittaa mitä tahansa virassa ja myös luottamustoimessa noudatettavan säännöksen tai määräyksen rikkomista.
Luottamustoimeen valitun ”virkavelvollisuus” on hoitaa tointaan, mikä tarkoittaa keskeisimmin kokouksiin osallistumista. Poissaoloon ja kokouksesta poistumiseen pitää olla asianmukainen syy. Ongelmia poistumisesta syntyy, jos kokous ei sen jälkeen ole päätösvaltainen.
Toisinaan tulee julkisuuteen tapauksia, jossa poliittisesti kuumaa asiaa ei saada käsiteltyä, kun toimielimen jäsenet poistuvat kokouksesta eikä kokous ole enää päätösvaltainen. Tämä on ollut poistujien tarkoituskin, ja lopputuloksena on, ettei heille epämieluisaa päätöstä saada tehtyä ainakaan siinä kokouksessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tällainen toiminta sopii huonosti demokratian pelisääntöihin. Toimielimessä enemmistö määrää kaapin paikan. Kaiken lisäksi ”ulosmarssi” tehdään tarkoituksellisesti, ja silloin kysymys voi olla ”virkavelvollisuuden tahallisesta rikkomisesta”.
Historiasta löytyy esimerkkejä, joissa poistujat on tuomittu käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen. Rikokseen voi aina liittyä myös vahingonkorvausvastuu.
Vaikka asiat joskus ovat vaikeita, äärimmäisiä keinoja ei kannata ottaa käyttöön. Siitä voi seurata muutakin kuin pään silitystä.
Heikki Harjula, johtava lakimies
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 1/2015.
