Lakiklinikka: Millä perusteella henkilön kotikunta määräytyy?
Kuva: Kari Långsjö
Monella meistä on vahva tunneside omaan kotikuntaansa. Se on jopa osa identiteettiämme. On eri asia olla suuren kaupungin asukas kuin pienen saaristokunnan. Mutta miten henkilön kotikunta oikein määräytyy?
Henkilön kotikunnasta säädetään kotikuntalaissa. Kotikuntalain perusteella henkilön kotikunta on se kunta, jossa henkilö vakituisesti asuu. Kotikunta ei siis välttämättä ole se kunta, jossa hän on kirjoilla. Useimmiten merkintä väestötietojärjestelmässä on oikein, mutta ei aina. Kotikuntamerkintä ei myöskään sinällään ole sitova, vaan viranomainen voi soveltaa itsenäisesti kotikuntalakia.
Jos henkilöllä on se tilanne, että hänellä on käytössään kaksi asuntoa, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys. Henkilön oma näkemys hänen omasta kotikunnastaan otetaan huomioon näissä kahden tai useamman asunnon tilanteissa, mutta se ei yksin ratkaise asiaa. Henkilöllä tulee olla myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Oikeuskäytännössä painoarvoa on annettu myös tosiasialliselle asumiselle.
* * *
Aina ei henkilön kotikunta muutu, vaikka hän muuttaisi pois sieltä. Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan muuttumista koskevista rajoituksista. Kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla. Myöskään merillä olo laivaväkeen kuuluvana, rangaistuksen suorittaminen rangaistuslaitoksessa, eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyys, julkinen luottamustoimi ja asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen ei muuta kotikuntaa. Kotikunta ei myöskään muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään vuoden kestävästä työtehtävästä tai opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä.
Yksityisen henkilön kannalta tärkein kotikuntaan liittyvä vaikutus on kunnan jäsenyys. Henkilön kotikunnan perusteella määräytyvät esimerkiksi äänioikeus kuntavaaleissa ja vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin, palveluiden järjestäminen, seurakunnan jäsenyys ja verotus.
* * *
Viime vuoden lopussa käynnistyi kotikuntalain kokonaisuudistus. Uudistus valmistellaan säädöshankkeen ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä. Kotikuntalain muutostarpeita keväällä 2020 selvittänyt hanketyöryhmä ehdotti, että kotikuntalakiin tehtäisiin kokonaisuudistus eli nykyinen laki korvattaisiin uudella lailla. Kotikuntalaki on säädetty yli 25 vuotta sitten, ja siihen on sittemmin tehty lukuisia muutoksia. Hankkeen toimikausi ulottuu keväälle 2023.
Vaikka vanha laki korvattaisiinkin kokonaan uudella lailla, se ei tarkoita, että voimassa olevista pykälistä kokonaan luovutaan. Osa pykälistä säilynee kutakuinkin sellaisina kuin ne nyt ovat, ja osa kokee ehkä suuremman uudistuksen.
Annika Korpela
Lakimies, Kuntaliitto
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 3/2022.
Kuva: Kuntaliitto
