Kuva: Kari Långsjö

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (ilmoittajansuojelulaki) valmistui kesällä ja eteni lausuntokierrokselle. Valmistelua on tarkoitus jatkaa lausuntokierroksen jälkeen, minkä jälkeen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle. Lailla pannaan täytäntöön EU:n ns. whistleblowing-direktiivi ja sen on tarkoitus tulla voimaan 17.12.2021.

Lain tavoitteena on, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen lainsäädännön aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Näin voidaan ennaltaehkäistä yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja vakavia haittoja.

Kuntaliitto on ollut mukana lain valmistelusta vastaavassa oikeusministeriön työryhmässä. Olemme myös kevään ja kesän aikana saaneet kunnista kyselyjä tulevan lain käytännön vaikutuksista kuntaorganisaatioissa.

Lakiluonnoksen keskeisen sisällön muodostavat ilmoituskanavat, joiden kautta organisaation henkilöstö voi ilmoittaa väärinkäytöksistä ja lainvastaisesta toiminnasta sekä ilmoittajan suojelua toteuttava vastatoimien kielto; ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia lain mukaan tehdyn ilmoituksen vuoksi. Vastatoimi on työn yhteydessä tapahtunut suora tai välillinen teko tai laiminlyönti, jonka syynä on ilmoittaminen ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittajalle perusteetonta haittaa. Vastatoimia voivat olla esimerkiksi irtisanominen tai työehtojen heikentäminen.

Ilmoittajan suojelun edellytyksenä on, että ilmoittamisessa on käytetty lain mukaista ilmoitusmenettelyä. Ilmoittajalla on myös pitänyt olla perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen ilmoittamishetkellä.  Ilmoitettavien tietojen tulee myös kuulua lain soveltamisalaan.

                    *          *          *

Velvollisuus perustaa organisaation sisäinen ilmoituskanava koskee sellaisia kuntia, kuntayhtymiä ja kunnan tytäryhtiöitä, joiden henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 50. Organisaatio voi järjestää sisäisen ilmoituskanavan itse tai hankkia sen yksityiseltä taikka julkiselta palveluntarjoajalta. Kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla myös yhteisiä ilmoituskanavia.

Ilmoituskanavassa on mahdollistettava ilmoittaminen suullisesti tai kirjallisesti taikka molemmin tavoin. Kanavan tulee olla myös turvallinen; ilmoittajan ja ilmoituksessa mainittujen kolmansien osapuolten henkilöllisyyden luottamuksellisuus tulee suojata ja muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin estää.

Lakiluonnokseen sisältyy säännöksiä ilmoitusten käsittelystä ja jatkotoimista. Ilmoittajalle tulee toimittaa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoittajalle tulee myös antaa palaute toimista, joita ilmoituksen perusteella on toteutettu tai aiotaan toteuttaa sekä perusteet kyseisille jatkotoimille. Palaute on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta.

Ilmoitusmenettely on kolmiportainen. Ilmoituksen voi tietyissä tilanteissa tehdä myös ulkoiseen ilmoituskanavaan. Tietojen julkistaminen on viimesijaista, ja ennen sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa sisäisen ja ulkoisen kanavan kautta. Valtioneuvoston oikeuskansleri toimisi lain mukaisena keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana ja siirtäisi ilmoitukset edelleen ulkoisina ilmoituskanavina toimivien valvontaviranomaisten käsiteltäviksi.

Saija Haapalehto, lakimies, Suomen Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 9/2021.

Aiemmat Lakiklinikat

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*