Lakiklinikka: Miten luottamushenkilön pitäisi toimia sosiaalisessa mediassa?
Kuva: Kari Långsjö
Sosiaalinen media eli some tarkoittaa käyttäjien itsensä luomaa ja muiden käyttäjien kanssa jakamaa sisältöä tietoverkoissa. Yleisiä sosiaalisen median verkkopalveluita ovat esimerkiksi Facebook, YouTube, Twitter ja blogit.
Sosiaalisen median käyttö on päivittäistä monelle luottamushenkilölle. Sen hyötyinä voidaan pitää nopeutta ja vastavuoroisuutta verrattuna perinteisiin viestintäkanaviin. Vahvat henkilöbrändit ja avainhenkilöiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa ovat kunnalle mahdollisuus ja voimavara. Sosiaalisen median kautta voidaan parantaa hallinnon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa.
* * *
Sananvapaus ei tarkoita sitä, että mitä tahansa saa julkaista. Sosiaalisessa mediassa pätevät käytännössä samat periaatteet kuin muussakin julkaisutoiminnassa. Ne kunnan luottamushenkilön on hyvä ottaa huomioon. Monella kunnalla on lisäksi sosiaalisen median toimintaohje, joka kannattaa käydä läpi. Kun kyse on kunnan asioihin liittyvästä julkaisemisesta, kannattaa myös tarkistaa, miten kunnassa on ohjeistettu viestinnästä.
Kunnan viranomaisen asiakirjat voivat olla julkisia, harkinnanvaraisesti julkisia tai salassa pidettäviä. Luottamushenkilöllä on vaitiolovelvollisuus tehtävässään tietoon tulleista salassa pidettävistä tiedoista. Niitä ei saa paljastaa sivullisille. Julkisuuslain 24 §:ssä on lueteltu asiakirjojen salassapitoperusteet. Jos esimerkiksi kokouksessa käsitellyn asian julkisuus on epäselvä, asia kannattaa tarkistaa kunnan puolelta ennen kuin julkaisee asiaan liittyvää sisältöä. Samoin kannattaa menetellä, jos kyse on keskeneräisestä asiasta, joka on harkinnanvaraisesti julkinen. Salassa pidettäviä tietoja sisältäviin kokous- ja muihin asiakirjoihin on kunnassa tarpeellista laittaa salassapitomerkintä ja säännös, johon salassapito perustuu.
Suljettujen kokousten keskustelut ovat luottamuksellisia. Keskustelujen paljastaminen ulkopuolisille on hyvän hallintotavan vastaista ja vaikeuttaa päätöksentekomenettelyn luottamuksellisuutta. Henkilö voi kuitenkin halutessaan julkistaa omat kannanottonsa ottaen huomioon asian julkisuus. Kun on kyse julkisen kokouksen keskusteluista esimerkiksi valtuustossa, toisten luottamushenkilöidenkin kannanotoista voi kuitenkin kertoa.
Julkaisemisessa tulee ottaa huomioon toisten henkilöiden kunnia ja yksityisyys. Esimerkiksi henkilötietojen julkaisemiselle tulee olla lainmukainen peruste. Kritiikkiäkin voi esittää, mutta asiallisesti. Solvaukseen, vihapuheeseen tai perättömien tietojen esittämiseen ei tule ryhtyä.
* * *
Henkilön maalittaminen työ- tai julkisen luottamustehtävän vuoksi on toistuvasti puhuttanut julkisuudessa. Maalittamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa pyritään mustamaalaamaan ja haittamaan työtehtävien hoitamista. Kyse voi olla esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta taikka yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä. Hallituksen esitys laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta on ollut kesän 2020 aikana lausuttavana. Esityksen tavoitteena on tehostaa työ- tai julkisen luottamustehtävän vuoksi henkilöön kohdistetun laittoman uhkauksen saattamista syytteeseen. Esitys on osa hallitusohjelman tavoitetta puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen.
Ylipäätänsä sosiaalisessa mediassa tulisi muistaa hyvät käytöstavat. Luottamushenkilö kuitenkin edustaa siellä toimiessaan kuntaa, ellei sitten esiinny yksityishenkilönä. Kuntalain käyttäytymisäännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään; kunnan luottamushenkilön tulee toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Säännöksen tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon.
Saija Haapalehto, lakimies, Suomen Kuntaliitto
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 9/2020
