Lakiklinikka: Näin työllistetään hankinnoilla
Kuva: Kari Långsjö
Julkisten hankintojen vaikuttavuuspotentiaalin tunnistaminen on tärkeää, sillä monet organisaatiot käyttävät lähes puolet vuosibudjetistaan julkisia hankintoja koskeviin tavara-, palvelu- ja urakkasopimuksiin. Viime syksynä lanseeratussa kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa yhtenä teemana on sosiaalinen kestävyys ja tavoitteena hankinnoilla työllistäminen. Tässä on pikaopas aiheeseen.
Mitä hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa?
Hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa, että julkinen hankkija liittää tarjouspyyntöönsä tai hankintasopimukseensa työllistämistä koskevan ehdon. Työllistämisehdossa edellytetään, että valittu sopimuskumppani työllistää sopimuskauden aikana vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai työuraansa vasta aloittelevia nuoria.
Miksi työllistämistä koskevaa ehtoa kannattaisi käyttää?
Hankinnoilla työllistämistä on pilotoitu aiemmin hankkeilla, joissa Suomen edelläkävijöinä olivat mukana Espoo, Helsinki, Oulu ja Vantaa. Hankkeissa tarkasteltiin, kuinka hankinnoilla työllistämisen malli taipuu kotimaisiin oloihin.
Hankkeissa tehtiin myös tutkimusta työllistämisehdon käyttämisestä ja laadittiin muun muassa laskelmia sen vaikutuksista kuntatalouteen. Työllistämisehdon on arvioitu tuovan mukanaan kokonaissäästöä, joka perustuu arvioon positiivisista kuntataloudellisista vaikutuksista verotuloihin, työmarkkinatuen kuntaosuuden vähenemään, toimeentulotuen vähenemään ja sosiaali- ja terveysmenojen säästöihin.
Tarkastelua ei kannata rajata ainoastaan taloudellisiin näkökohtiin. Syntyvät työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikat ovat inhimillisesti ajateltuna kullanarvoisia työllistyneille henkilöille. Osa heistä on saanut ehdon kautta vakituisen työsuhteen.
Miten työllistämisehto asetetaan tarjouspyyntöön?
Työllistämisehto voidaan määritellä joko hankintalain 98 §:n tarkoittamiin hankintasopimuksen erityisehtoihin tai sitä voidaan käyttää tarjousten vertailuperusteena esimerkiksi hankintalain 93 §:n mukaisesti. Ehdon soveltaminen ei ole sidottu mihinkään tiettyyn hankintalajiin, ja sitä on käytetty niin palvelu-, urakka- kuin tavarahankinnoissa. Työllistämisehtoa ei välttämättä tulisi käyttää kategorisesti kaikissa hankintasopimuksissa. Päätös ehdon käyttämisestä on hyvä tehdä esimerkiksi markkinoilla toimivien yritysten kanssa käytävän keskustelun ja markkinakartoituksen jälkeen.
Työllistämistä koskevassa ehdossa on hyvä mainita ainakin, kuinka monesta työllistettävästä on kyse, mikä on työllistämisjakson vähimmäiskesto, kuinka nopeasti työllistämistä koskeva ehto tulee täyttää sopimuskaudella sekä minkälainen sanktio seuraa, jos ehtoa ei pysty täyttämään. Työllistämisehdon voi laatia myös siten, että työllistämisen kustannus sidotaan prosentuaaliseen osuuteen hankintasopimuksen arvosta ja määritellään kertoimet eri työllistettävien ryhmille sekä eri työllistämisvaihtoehtojen hinta. Hankintasopimuksessa puolestaan on hyvä mainita, että mikäli palkkatukityöllistämisen edellytykset eivät täyty esimerkiksi yrityksen yhteistoimintalain mukaisen tilanteen vuoksi, sopimuskauden aikaisista työllistämisaikatauluista voidaan neuvotella.
Miten pääsen alkuun?
Jos kiinnostuksesi hankinnoilla työllistämiseen heräsi, nyt on hyvä hetki aloittaa. Elokuun alussa käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön hankinnoilla työllistämisen vauhdittamisohjelma, jota koordinoi Kuntaliitto. Tämän ohella tukea tarjoavat KEINO-osaamiskeskus sekä kansallisen hankintastrategian toimeenpanoa varten perustettu sosiaalisen kestävyyden teemaryhmä, jonka agendalla aihe myös on. Kansallisia kokemuksia, malleja ja tukea on siis runsaasti tarjolla.
Katariina Huikko, johtava lakimies, Kuntaliitto
Kuva: Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 1/2021.
