Kuva: Kari Långsjö

Oppilaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva selkeä lainsäädäntö, hallintolain mukainen päätöksentekomenettely sekä riittävät jälkikäteiset oikeussuojakeinot ovat keskeisiä keinoja oppilaan sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisessa toteutumisessa.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden kohteina ovat olleet puutteet opetuksen järjestäjän päätöksentekomenettelyssä. Useimmiten ratkaisut ovat koskeneet oppilaille haettuja avustajapalveluja. Toisinaan palvelun myöntämisen edellytysten arvioinnissa on ilmennyt puutteita tai hakemuksen käsittely on aiheettomasti viivästynyt. Joissain tapauksissa asiassa ei ole annettu kirjallista, muutoksenhakukelpoista päätöstä lainkaan. Kanteluiden johdosta laillisuusvalvoja on kiinnittänyt huomiota lainvastaiseen menettelyyn tai huomauttanut lainvastaisesta menettelystä.

Koulutuksen lainsäädännön perusteella oppilaille tehdään erityyppisiä hallinnollisia päätöksiä: edunsuovia, velvoittavia ja ns. statuspäätöksiä, kuten oppilaaksi ottaminen. Useat oppilaan etua tai oikeutta koskevat asiat tulevat vireille huoltajan aloitteesta, hakemuksella.

Viranhaltijan pitää hallita hakemuksen käsittelyyn liittyvät prosessit, päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö sekä se, kenen toimivaltaan päätöksenteko asiassa kuuluu, jotta oppilaiden oikeusturva ei vaarannu. Koulutuksen lainsäädännön ohella hallintoasian käsittelyyn ja päätöksentekomenettelyyn sovelletaan hallintolain säännöksiä. 

Jos hakijalle on epäselvää, miten etuutta haetaan, opetuksen järjestäjällä on velvollisuus neuvoa niin, että hakijalle muodostuu selkeä käsitys menettelyllisistä oikeuksista esimerkiksi siitä, miten oppilaan etuutta koskeva hakemus laitetaan vireille, mitä tietoja asian vireille panemiseksi on tarpeellista esittää ja miltä osin hakemusta on täydennettävä. Hakemuksen menestymisen ennakoimisesta on syytä pidättäytyä. Vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä sekä asian käsittelytavasta ja -vaiheista on toki kerrottava.

          *          *          *

Hakemuksen saavuttua opetuksen järjestäjälle syntyy velvollisuus käsitellä ja ratkaista asia. Päävastuu asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Hakijan on kuitenkin esitettävä selvitys vaatimustensa perusteista, muuten uhkana on kielteinen päätös. Kielteinen päätös ei estä uutta hakemusta ja selvitysten täsmentämistä.

Hakemukseen on aina annettava päätös. Jos päätöstä ei tehdä, perustuslaissa ja perusopetuslaissa oppilaalle turvattu oikeus saada asia muutoksenhakuelimen arvioitavaksi estyy.

Päätöksen sisällöstä ja sen perusteluvelvollisuudesta säädetään hallintolaissa. Päätöksestä tulee ilmetä mm. se, onko haettu etuus myönnetty vai ei ja minkä sisältöisenä se on myönnetty. Perusteluvelvollisuus korostuu, jos päätös on kielteinen.

          *          *          *

Jos päätös perusteluineen ei hakijaa vakuuta, siihen voi hakea muutosta. Nimettyä oppilasta koskevan päätöksen muutoksenhakureitti määräytyy perusopetuslain mukaan. Muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista.

Muutoksenhaun johdosta päätös voi kumoutua päätöksen sisältövirheen vuoksi tai jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, esimerkiksi toimivallan puute, kuulematta jättäminen, päätös ei täytä säädettyjä sisältövaatimuksia tai siitä puuttuu perustelut.

Minna Antila, lakimies, Kuntaliitto

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 8/2021.

Aiemmat Lakiklinikat

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä