Kuva: Kari Långsjö

Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen työttömyysturvan uudistuksen yhteydessä perustoimeentulotuen rahoitusvastuuta muutettiin siten, että kunnat ja valtio vastasivat rahoituksesta kumpikin 50 prosentin osuudella. Tätä ennen toimeentulotuen rahoituksesta vastasi kunta.

Vuonna 2017 perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirrettiin Kelalle. Kunnille jäi edelleenkin 50 prosentin rahoitusvastuu perustoimeentulotuen kustannuksista. Kunnan rahoitusosuus toteutettiin tekemällä sitä vastaava vähennys kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialueille. Tällöin myös kuntien järjestämisvastuulla olleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille. Perustoimeentulotuen toimeenpanoon uudistus ei vaikuta.

Toimeentulotukilakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Eduskunnalle menneessä versiossa ei esitetä muutosta perustoimeentulotuen rahoitukseen. Perustoimeentulotuen 50 prosentin rahoitusvastuu on siis jäämässä kunnille.

Mainos



                    *          *          *

Perustuslain121 §:ssä on säädetty kunnallisesta itsehallinnosta. Kunnille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Kunnalliseen itsehallintoon katsotaan kuuluvan ns. rahoitusperiaate. Annettaessa kunnille tehtäviä on samalla huolehdittava niiden rahoituksesta.

Perustoimeentulotuen rahoitustehtävä ei sinällään ole uusi kunnalle annettava tehtävä.  Missä määrin kunnalle voidaan antaa tai jättää rahoitustehtäviä ilman, että ne ovat ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa?

Eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä asiaa tarkastellaan neljän kysymyksen kautta. Ensinnäkin voidaanko muutos toteuttaa kustannusneutraalisti. Toiseksi voivatko kunnat jatkossakin vaikuttaa kustannuksien toteutumisen lopputulokseen. Kolmanneksi säilyykö yhteys kunnan asukkaiden saamiin etuihin tai palveluihin. Neljänneksi vaarantaako järjestely kunnalliseen itsehallintoon perustuvan oikeuden päättää itsenäisesti taloudestaan ja hallinnostaan. Vastauksiin liittyy epävarmuutta ja riskejä.

Hallituksen esityksessä nostetaan ko. kysymykset esille, mutta mielenkiintoista kyllä vastauksia niihin ei tarjota. Sen sijaan varsin virheellisesti todetaan, että lausunnonantajat olisivat kannattaneet rahoitustehtävän säilyttämistä kunnilla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valtaosin asiaan kantaa ottaneet ovat kritisoineet kunnille jäävää rahoitustehtävää.

                    *          *          *

Kustannusneutraaliudenosalta voi todeta, että rahoitusvastuu sinällään säilyy samana kuin aiemminkin. Toisaalta kuntien talous on jatkossa olennaisesti pienempi kuin aiemmin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisen kautta.

Toisen kysymyksen yhteydessä on syytä muistuttaa, että kuntien vaikutusmahdollisuudet toimeentulotuen kustannuksiin pienenevät sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille.

Kolmantena seikkana voidaan tarkastella sitä, säilyykö yhteys kunnan asukkaiden saamiin etuihin tai palveluihin. Sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, ja tässä suhteessa yhteyttä kuntaan ei enää ole. 

Neljäntenä ja ehkä keskeisimpänä seikkana tulee tarkastella sitä, vaarantaako järjestely kunnalliseen itsehallintoon perustuvan oikeuden päättää itsenäisesti taloudesta ja hallinnosta. Vuonna 2022 perustoimeentulotuen rahoitusosuus on noin kolme prosenttia kuntien valtionosuuksista. Sote-uudistuksen jälkeen rahoitusosuus 335 miljoonaa on jo lähes yhdeksän prosenttia kuntien valtionosuuksista. Riittävää ei ole tarkastella asiaa yleisellä tasolla, vaan tarkastelu tulee tehdä kuntakohtaisesti ja ainakin jossakin määrin ennakoiden tulevia tilanteita.

Kaiken kaikkiaan kuntien rahoitustehtävää olisi arvioitava kunnallisen itsehallinnon kannalta eduskuntakäsittelyn aikana. Muutoinkin kun kyseessä on viimesijaista etuutta koskevan lainsäädännön varsin mittava osittaisuudistus, jossa valtiosääntöoikeudelliset näkökulmat olisi syytä arvioida perusteellisesti.

Sami Uotinen, johtava lakimies, Kuntaliitto

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 10/2022.

Aiemmat Lakiklinikat

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*