Kuva: Kari Långsjö

Eduskunnan saatua tältä erää tarpeekseen sote-maku-neuvoja on hetki aikaa pohtia, mitä vielä meneillään olevasta uudistusprosessista voisi oppia.

Voimassa olevia hallituksen itsensä hyväksymiä säädösvalmisteluohjeita ja -periaatteita olisi kannattanut ja kannattaisi noudattaa. Ne korostavat muun muassa valmistelun oikeaa aikataulutusta ja resursointia.

Olen aina ihmetellyt budjetintekijöiden logiikkaa suurissa uudistuksissa. Rahaa on, muttei perusvalmisteluun. Kymmeniä tai jopa satoja miljoonia annetaan ennalta huonosti suunniteltuihin otsikkotasolla hienoilta näyttäviin hankkeisiin, mutta muutaman lisähenkilön budjetointi perusvalmisteluun vaikuttaa usein ylitsepääsemättömältä.

Tässä ja niin monessa aikaisemmassakin uudistuksessa hallitus on yrittänyt viedä hallituskaudet ylittäviä hankkeita läpi omin voimin pienellä enemmistöllä. Moni on kaivannut takaisin komiteavalmistelua, joka yrittää yhteiskunnan keskeisimmissä uudistuksissa rakentaa siltaa hallituksen ja opposition välille. Miksi olemme hylänneet konsensuksen?

                   *         *         *

Asioita lyödään meillä poliittisesti lukkoon aivan liian aikaisessa vaiheessa ja usein myös pienissä mutta käytännön jatkovalmistelua hankaloittavissa asioissa.

Suomessa tehdään poliittiset päätökset aikaisin, minkä jälkeen ryhdytään ”diskuteeraamaan”. Prosessin eteneminen vaatii jatkuvasti korjaavia paljon aikaa vieviä poliittisia päätöksiä. Ruotsalaiset ovat tehokkaampia. Ensin ”diskuteerataan”, ja poliittisten ratkaisujen jälkeen virkamiehet panevat tehokkaasti täytäntöön.

Meillä poliittinen valmistelu ja asiantuntijavalmistelu ovat menneet pahasti sekaisin keskenään. Virkamiehet puhuvat poliittista jargonia, joskus ilmiselvästi vastoin omaa käsitystään asiassa. Oppositiopoliitikot pääsevät sitten esiintymään asiantuntijan kaavussa. Tulevatko poliittiset virkanimitykset ministeriöissä lisääntymään?

Lainvalmisteluohjeiden mukaan lausuntomenettely kuuluu ministeriöissä tapahtuvaan perusvalmisteluun. Nyt lausunnoilla näyttää olevan merkittävissä kysymyksissä vaikutusta vasta eduskunnan valiokunnissa.

Toisaalta joskus ministeriöiden lausuntopyynnöt ovat myös näennäisiä. Lausuntoa pyydetään asioista, joissa palaute on jo ennalta varmuudella tiedossa. Esimerkkinä mainittakoon asiakassetelien käyttö erikoissairaanhoidossa viime vuoden syksyltä. Poliittisesti sovituissa asioissa lausunnoilla ei ole mitään merkitystä.

                   *         *         *

Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa pitäisi selvittää esityksen perustuslainmukaisuus. Nyt hallitus yrittää taivutella perustuslakivaliokuntaa hyväksymään hallituksen uudet perustuslakitulkinnat.

Uudistusta ajetaan läpi myös perustelulla, että lakeihin nyt jäävät ilmiselvät puutteet korjataan ennen uudistuksen voimaantuloa. Tuleeko eduskunta siis hyväksymään lakeja siksi, että niitä ei kuitenkaan tulla sellaisenaan soveltamaan? Uudistuksen toimeenpanijoiden näkökulmasta tämä on erittäin ongelmallista.

Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, Kuntaliitto

Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 10/2018.

Aiemmat Lakiklinikat

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*