Kuva: Kari Långsjö
Tarvitaanko jatkossa kunnallisia rakennusvalvontoja, jos koneet ennen pitkää hoitavat lupien myöntämisen? pohtii Kuntaliiton lakimies Antti Salonen.

Rakennusvalvonnoissa kautta maan on viiden viime vuoden aikana siirrytty kattavasti sähköiseen asiointiin ja lupamenettelyihin. Viime keväänä sähköisiä välineitä hyödynnettiin entistä enemmän myös työmaa-aikaisessa valvonnassa suorittamalla viranomaiskatselmuksia koronaturvallisesti etäyhteyksiä hyödyntäen. Tämä kehitys on edelleen jatkumassa, sillä digitalisaatio on yksi käynnissä olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen keskeisistä teemoista. Kevään aikana lausuntokierrokselle tulevassa lakiuudistuksessa rakennuslupaprosessia ollaan viemässä kohti tietomallipohjaisuutta.

          *          *          *

Ympäristöministeriön vision mukaan rakennussuunnitelmien toimittaminen tietomallimuodossa mahdollistaisi entistä monipuolisempien ja helpommin hyödynnettävien tietojen keräämisen ja käsittelyn lupaprosessin yhteydessä. Tietomallien rakennustuote- ja materiaalitietoja hyödynnettäisiin niin vähähiilisen rakentamisen kuin kiertotaloudenkin edistämisessä. Rakennustyön kuluessa päivitettäviä tietomalleja voitaisiin myöhemmin hyödyntää esimerkiksi osana 3D-kaupunkimalleja. Yhtenäisten tietomallimäärittelyjen mukaiset rakennuskantaa koskevat tiedot olisivat yhteentoimivia ja tehokkaammin hyödynnettävissä erilaisissa prosesseissa ja käyttötarkoituksissa.

Tietomallipohjaisuus loisi edellytyksiä myös muutoksille rakennuslupahakemusten viranomaiskäsittelyssä. Kehittämällä rakentamiselle asetettavia teknisiä vaatimuksia koskevia rakentamismääräyksiä tietomalliystävällisempään muotoon voitaisiin suunnitelmien määräystenmukaisuuden arviointia automatisoida. Koska myös kaavoituksessa siirryttäisiin lakiuudistuksen myötä tietomallipohjaisuuteen, voitaisiin jatkossa myös suunnitelmien kaavanmukaisuutta arvioida osin koneellisesti.

          *          *          *

Muutokset eivät tietenkään tapahdu silmänräpäyksessä ja ilman investointeja eri toimijoiden digikyvykkyyksiin. Voi kuitenkin kysyä, tarvitaanko jatkossa kunnallisia rakennusvalvontoja, jos koneet ennen pitkää hoitavat lupien myöntämisen. Vaikka rakennussuunnitelmat ovat tietomallimuodossa perinteisiä suunnitelmia huomattavasti havainnollisempia ja ne voidaan sijoittaa osaksi kaupunkimallia, tarvitaan rakennuksen esteettisiä arvoja ja ympäristöön sopivuutta arvioimaan jatkossakin alan asiantuntijan ihmissilmää. Esimerkiksi rakennuksen enimmäiskorkeutta koskevien asemakaavamääräysten tulkintaa voidaan ehkä tulevaisuudessa tehdä koneellisesti, mutta hienovaraisempien kaavamääräysten tulkinta tulee edelleenkin edellyttämään tietoja ja ymmärrystä kulloinkin kyseessä olevan alueen luonteesta sekä kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kokonaisuudesta.

Voidaankin nähdä, että tulevaisuudessa paikallisen rakennusvalvonnan rooli korostuu entisestään. Jos suunnitelmien rakentamismääräysten mukaisuuden arviointia voidaan automatisoida, jää rakennustarkastajalle entistä enemmän aikaa ja voimavaroja keskittyä paikalliset olosuhteet ja kunnan tavoitteet huomioivaan rakentamisen ohjaukseen, neuvontaan sekä naapureiden näkökantojen selvittämiseen esimerkiksi 3D-kaupunkimallia hyödyntäen.

Antti Salonen, lakimies, Kuntaliitto

Kuva: Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 3/2021.

Aiemmat Lakiklinikat

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*