Lakiklinikka: Uusi vammaispalvelulaki tulee – vai tuleeko?
Kuva: Kari Långsjö
Vammaisten henkilöiden erityispalvelut perustuvat tällä hetkellä lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki) ja lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (kehitysvammalaki tai erityishuoltolaki). Lakien yhdistäminen on ollut esillä 2000-luvun alusta saakka. Vuosina 2013–2015 asiaa pohti vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä (ns. Valas-työryhmä). Hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi (HE 159/2018) annettiin eduskunnalle vuonna 2018, mutta sitä ei ehditty käsitellä loppuun saakka ennen vuoden 2019 vaaleja vaan esitys raukesi. Ns. sote100-lakipaketin (HE 56/2021) yhteydessä tehtiin kehitysvammalakiin vuoden 2023 alusta voimaan tulevat muutokset, joilla mm. erityishuoltopiireistä luovuttiin.
Tällä vaalikaudella uuden vammaislain valmistelu jatkui ja uusi hallituksen esitys (HE 191/2022) annettiin eduskunnalle 22.9.2022. Sen tarkoituksena oli tulla voimaan jo vuoden 2023 alussa samaan aikaan kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Marraskuun loppupuolella kävi ilmeiseksi, että uutta vammaispalvelulakia ei ehditä käsitellä eduskunnassa ennen vuodenvaihdetta. Tästä syystä annettiinkin uusi hallituksen esitys (312/2022), jolla kehitysvammalakiin tehtiin hyvinvointialueiden järjestämisvastuun aloittamiseen liittyvät viimeiset välttämättömät muutokset. Nämä muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 12.12.2022.
* * *
Varsinainen uutta vammaispalvelulakia koskeva hallituksen esitys (HE 191/2022) on tätä kirjoitettaessa valiokuntakäsittelyvaiheessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ns. mietintövaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon asiasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on syksyn aikana kuullut laajasti asiantuntijoita. Perustuslakivaliokunta on myös kuullut asiantuntijoita, ja asiantuntijakuuleminen on siellä päättynyt. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa ei ollut vielä tammikuun alussa annettu. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta pitkälti riippuu se, ehditäänkö hallituksen esitys käsitellä tällä vaalikaudella. Jos lakiesityksestä löytyy paljon korjattavaa, voi aika loppua kesken. Vammaispalvelulaissa ollaan kuitenkin perusoikeuksien turvaamisen ytimessä, joten tätäkään vaihtoehtoa ei voi jättää huomioimatta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
* * *
Uuden vammaispalvelulain valmistelussa haasteena on ollut kahden erityyppisen lain ja niiden asiakaskunnan tarpeiden yhteensovittaminen. Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on peräisin 1970-luvulta, ja painopiste siinä on ollut rakenteissa, kuten erityishuoltopiireissä. Vammaispalvelulaki on tullut voimaan vuoden 1988 alussa – joskin huomattavin siirtymäsäännöksin – ja siinä painopiste on ollut palveluissa, joista iso osa on ollut erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Kun laaja-alaisia yksilöllisiä tarpeita pyritään huomioimaan tarkkarajaisten subjektiivisten oikeuksien avulla, kuten uudessa vammaispalvelulaissa, asetelma on lähtökohtaisesti vaikea. Kärjistäen voidaan sanoa, että tuolloin joudutaan valitsemaan vaikeiden rajanvetokysymysten ja kestämättömien resurssitarpeiden välillä.
Toimeenpanon kannalta ajatellen uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtyminen tarjoaa todennäköisesti paremman mahdollisuuden lain asianmukaiseen toteuttamiseen. Jos laki olisi hyväksytty joulukuussa ja voimaantulon aikataulu olisi ollut edelleenkin vuodenvaihde, olisi toimeenpanolle varattu aika ollut täysin riittämätön. Jos lakiesitys ehditään hyväksyä ennen vaaleja, todennäköistä on, että voimaantulon siirtymistä mitataan useammissa kuukausissa. Jos lakiesitys nyt raukeaa, seuraavalla hallituskaudella joudutaan valmistelemaan uusi hallituksen esitys edellyttäen, että asiaa halutaan viedä eteenpäin. Tällöin aikaa mahdollisen uuden lain toimeenpanoon mitataan vuosissa.
Sami Uotinen
Johtava lakimies, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 1/2023.
