Kuva: Kari Långsjö

Kunnan vaaliviranomaisia ovat keskusvaalilauta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat, yleisen ennakkoäänestyspaikan ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat sekä vaaliavustajat vaalipäivän äänestyspaikalla. Vaalikelpoisuudella tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita tehtävään. Vaaliviranomaisten vaalikelpoisuutta rajoitetaan vaalilaissa. Lisäksi kuntalaissa säädetään yleisestä vaalikelpoisuudesta sekä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan.

Vaalilaissa monijäsenisten vaaliviranomaisten toiminnan puolueettomuutta varmistetaan myös sillä, että sekä jäsenten että varajäsenten on edustettava aikaisemmissa vaaleissa ehdokkaita asettaneita eri poliittisia ryhmiä. Ennakkoäänestyksen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoita sekä vaaliavustajia valittaessa eri poliittisten ryhmien edustusta ei edellytetä.

Kuntavaalien ehdokas ei voi toimia missään saman kunnan vaaliviranomaisessa siitä lähtien, kun ehdokashakemus on jätetty. Ehdokkaan läheisiä voidaan valita vain keskusvaalilautakuntaan ja vaalilautakuntaan. Keskusvaalilautakuntaan ei voida valita puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiestä.

Vaalilaissa rajoitetaan ehdokkaan puolison, lapsen, sisaruksen sekä vanhemman vaalikelpoisuutta vaalitoimikuntaan, vaalitoimitsijaksi sekä vaaliavustajaksi. Lisäksi on huomioitava, että ehdokas sekä edellä mainittu ehdokkaan läheinen ei saa olla missään kunnassa vaalitoimitsijana yleisessä ennakkoäänestyspaikassa eikä vaalitoimikunnassa.

               *               *               *

Esteellisyys tarkoittaa puolueettomuuden vaarantumista yksittäisen asian käsittelyssä. Keskusvaalilautakunnassa sovelletaan hallintolain 28 §:n esteellisyysperusteita. Muissa vaaliviranomaisissa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Vaalilain 9 a §:n yleissäännös velvoittaa kaikkia vaaliviranomaisia puolueettomaan toimintaan.

Oikeusministeriön vaaliohjeiden mukaan esimerkiksi keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso on esteellinen osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen. Suosittelisin oma-aloitteista jääväämistä keskusvaalilautakunnassa em. tilanteissa myös silloin, kun oma lapsi, sisarus tai vanhempi on ehdokkaana. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa oma-aloitteinen jäävääminen on suositeltavaa.

Vaalilaki ei rajoita henkilön valitsemista useampaan vaaliviranomaiseen. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta: menevätkö tehtävät ajallisesti päällekkäin ja toisaalta syntyykö asetelmassa esteellisyyttä, jos henkilö on keskusvaalilautakunnan lisäksi muissa vaaliviranomaistehtävissä.

               *               *               *

Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä eli osallistuminen saman asian käsittelyyn useassa toimielimessä ei pääsääntöisesti aiheuta esteellisyyttä. Esteellisyydelle on perusteita esimerkiksi, jos henkilö joutuisi arvioimaan oman toimintansa laillisuutta. Ensisijainen vastuu esteellisyyden ilmoittamisesta ja asian puolueettoman käsittelyn turvaamisesta on henkilöllä itsellään.

Oikeusministeriö ohjeistaa seuraavasti: ”Keskusvaalilautakunnan jäsenen, varajäsenen tai sihteerin ei ole suositeltavaa toimia oman tehtävänsä ohessa minään muuna vaaliviranomaisena. Koska keskusvaalilautakunta tarkastaa vaalilain 63 §:n mukaisesti ennakkoäänestysasiakirjat, vaalitoimitsijana tai vaalitoimikunnan jäsenenä ollut keskusvaalilautakunnan jäsen, varajäsen tai sihteeri olisi keskusvaalilautakunnassa esteellinen osallistumaan oman toimintansa laillisuuden arviointiin.”

Riitta Myllymäki, johtava lakimies, Kuntaliitto

Kuva: Kuntaliitto

Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 4/2021

Aiemmat Lakiklinikat

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*