Kuva: Kari Långsjö

Lausuntoaika hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on päättynyt. Lausunnolla olleeseen hallituksen esitysluonnokseen oli tehty eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesäkuussa antamassa lausunnossa edellytetyt muutokset ja muut välttämättömät muutokset. Oli tehty minimimuutokset, vaikka perustuslakivaliokunta totesi, että lakiehdotusten saattaminen perustuslainmukaisiksi edellyttää sääntelyn perusrakenteiden kannalta olennaisia muutoksia sekä lukuisia muutoksia sääntelyn yksityiskohtiin.

Tästä lähtökohdasta on helppo ennakoida lausuntopalautteen sisältöä. Se ei todennäköisesti kovin paljoa muutu aikaisemmasta. Sote-asiantuntijat ovat oikeastaan palautteensa antaneet jo ennen esitysluonnoksen lausunnolle lähettämistä ja sen jälkeen mediassa. Palaute on ollut silmiinpistävän kriittistä. Onko hallituksella kykyä ja halua hyödyntää tätä tietoa?

                                      *                   *                   *

Lausunnolla olleen valinnanvapauslakiluonnoksen keskeinen tavoite näyttää olevan perustuslakikarikoiden väistäminen. Uudistuksen sisällölliset kipukohdat ovat sen sijaan pitkälti ennallaan. Nämä liittyvät valinnanvapausmallin lisäksi uudistuksen muihin eduskunnassa jo oleviin osakokonaisuuksiin. Järjestelmä on hallinnollisesti monimutkainen ja työläs, eikä se ole omiaan edistämään uudistukselle asetettuja tavoitteita, jotka koskevat palveluiden integraatiota, peruspalveluiden vahvistumista, palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja kustannusten kasvun hillintää. Maakuntien itsehallinnosta ei näytä monikaan enää olevan kiinnostunut.

                                      *                   *                   *

Valmistelun keskiössä on ollut yksityisen julkiseen rahoitukseen perustuvan palvelutuotannon kasvun turvaaminen. Maakuntien velvollisuudesta yhtiöittää tuottamansa valinnanvapauspalvelut on perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta luovuttu. Yritysmuotoisten sote-keskusten palvelut on määritelty laissa ja asiakassetelin käyttöalaa on laajennettu. Erityisesti asiakasseteliä koskevien ratkaisujen pelätään murentavan maakuntien mahdollisuuksia huolehtia eritystason palveluista.

Maakuntien liikelaitokset voisivat tuottaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluita yksityisten sote-keskusten rinnalla ilman että palvelutuotantoa tarvitsisi yhtiöittää. Jos maakunta ei yhtiöitä palveluiden tuotantoa, maakunnan tulisi liikelaitoksessa eriyttää nämä palvelut kirjanpidollisesti (oma tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja toimintakertomus). Valinnanvapauspalveluille voitaisiin perustaa myös oma liikelaitos.

                                      *                   *                   *

Maakuntien liikelaitoksia kohdeltaisiin markkinoiden näkökulmasta pitkälti samalla tavalla kuin valinnanvapauspalveluyrityksiä. Maakunnan tuottamia valinnanvapauspalveluita rahoitettaisiin samalla tavalla kuin yksityisiä sote-keskuksia, maakunnan tulisi hinnoitella yksikölleen antamat palvelut markkinaehtoisesti, yksiköt olisivat yhteisöverovelvollisia ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoisi maakuntien ja yritysten tuottamien valinnanvapauspalveluiden toimintaedellytysten tasapuolisuutta.

Näin ollen maakunnan sisällä toimiva valinnanvapauspalveluita tuottava yksikkö toimisi markkinoiden näkökulmasta yksityisen yrityksen tavoin. Se ei kuitenkaan voisi mennä konkurssiin ja se olisi hankintalain mukainen hankintayksikkö.

On olemassa riski, että maakunnan tuottamat valinnanvapauspalvelut lopulta kuitenkin tulkittaisiin yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi markkinaehtoiseksi EU:n toimivaltaan kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Ja tämä tulkinta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan. Jos komissio katsoo palvelut edellä kuvatulla tavalla taloudelliseksi toiminnaksi, paluuta entiseen ei enää ole.

Arto Sulonen

Lakiasiain johtaja, Kuntaliitto

Lakiklinikka on julkaistu Kuntalehdessä 13/2017

Aiemmat Lakliklinikat

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Julkisesti rahoitettu ja yksityisesti tuotettu sairausvakuutus ei taidakaan olla niin huono vaihtoehto peruspalvelujen vahvistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*