Lapin kuntajohtajat vaativat inhouse-lainsäädännön keskeyttämistä: "Vahingollinen ja haitallinen"
Lapin kuntajohtajat tarjoavat vaihtoehtoa inhouse-lakiesitykselle, sillä esityksen mukainen kilpailutus on hajaseudulla johtajien mukaan käytännössä mahdotonta.
Lapin kuntien johtajat ottavat kantaa hallituksen valmistelemaan hankintalain uudistukseen. Kuntajohtajien mukaan esitetty sääntelymuutos heikentää julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja aiheuttaa merkittäviä ja peruuttamattomia taloudellisia sekä toiminnallisia vahinkoja erityisesti harvaanasuttujen alueiden pienille kunnille.
”Lakimuutos on vahingollinen ja haitallinen ja lisäksi lakiesitys on ristiriidassa perustuslaissa säädetyn kunnallisen itsehallinnon kanssa”, sanovat Lapin kuntien johtajat Kuntalehdelle lähettämässään kannanotossa. Perusteluissaan johtajat tuovat esiin muun muassa, että inhouse-yhtiöitä tarvitaan sen vuoksi, että markkinoilla ei ole riittävästi tarjontaa, jotta kilpailu toimisi samaan tapaan kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa.
Lapin maakunta on Suomen harvaanasutuin alue, kunnista suurin osa on pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia.
Kuntalaisille lasku
Lapin kunnanjohtajien mukaan esitetty lainsäädäntöuudistus on erityisen haitallinen pienille kunnille, joiden taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat pienet ja tulot rajalliset ja on siten omiaan eriarvoistamaan kuntia ja alueita. Muutos johtaa helposti siihen, että nykyisistä omistajista suuret kunnat joko säilyvät jo riittävästi omistamassaan inhouse-yhtiössä tai ottavat tukipalvelutuotannon itselleen.
”Tilanne on absurdi, koska eniten juuri pienet kunnat tarvitsevat inhouse-yhtiöiden palveluja. Pienet kunnat puolestaan joutuvat sääntelyn kiristämisen myötä pienomistajina sidosyksikköyhteistyön ulkopuolelle. Niillä ei ole osaamista tai resursseja kilpailuttaa ja järjestää tarvitsemiaan palveluita, eivätkä ne tarjoa ratkaisutoimittajille riittävän suuria liiketoimintamahdollisuuksia,” kuntajohtajat ilmoittavat.
”Esimerkiksi ICT-palveluiden osalta pienen kunnan kokonaisuus ei ole riittävän kiinnostava, mutta esimerkiksi puhtaus- tai ruokapalveluiden osalta pienenkin kunnan kokonaiskilpailutus on puolestaan pienyrittäjälle helposti liian suuri. Vastaavasti kuntien jätehuollon osalta kasvavat kustannukset koituvat kuntalaisten maksettavaksi.”
Puutteellista ja ristiriitaista
Lapin kuntajohtajien mukaan lakiesitys asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan kuntien koon ja sijainnin perusteella ja vaikeuttaa erityisesti pienten ja harvaan asutulla alueella sijaitsevien kuntien tukipalvelujen järjestämistä ilman sidosyksiköiden tarjoamia ratkaisuja.
”Tällä hetkellä monen kunnan todellisuutta on se, ettei osaajia saada rekrytoitua. Aina ei myöskään saada vastauksia tarjouskilpailuihin.”
Johtajat tuovat esiin, että ehdotettu kymmenen prosentin vähimmäisomistusta koskeva vaatimus ei ole tarkoituksenmukainen eikä toteuttamiskelpoinen, johtuen esityksen puutteellisesta vaikutustenarvioinnista, sen taloudellisista ja toiminnallisista vahingoista erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille sekä ristiriidasta perustuslain 121 §:n määrittelemän kuntien itsehallinnon kanssa.
”Esitys ei käytännössä edistä hallitusohjelman tavoitetta kilpailun lisäämisestä ja kustannussäästöistä, vaan johtaa päinvastaisiin lopputuloksiin.”
Esitettyä siirtymäaikaa Lapin kuntajohtajat pitävät riittämättömänä.
”Noin tuhannen julkishallinnon organisaation, johon kuuluvat kunnat, hyvinvointialueet, näiden omistamat yhtiöt, kuntayhtymät, hyvinvointiyhtymät sekä ICT:n ja järjestelmien ja palveluiden purku, palveluiden kilpailutus ja rakentaminen vaatii enemmän aikaa ja paljon osaajia. Muutoksen hallittu läpivieminen vie useita vuosia.”
Poikkeuksia kirjattava
Lapin kuntajohtajien kannanotto päättyy suoraviivaiseen viestiin: Inhouse-lainsäädännön valmistelu on keskeytettävä. Mikäli esitystä halutaan tästä huolimatta viedä eteenpäin, on lakiesitykseen kirjattava poikkeuksia, jotka huomioivat harvaanasuttujen alueiden ja pienten kuntien toimintaedellytysten ja elinvoiman säilymisen muutoksen jälkeenkin.
Vaihtoehdoksi kuntajohtajat tarjoavat poikkeusta pienille kunnille, joiden asukasluku alle 10 000, niin, että näille on mahdollista palveluiden hankinta sidosyksiköltä myös alle 10 prosentin omistuksella.
Vaihtoehtoisena poikkeuksena harvaan asuttujen alueiden yhteistyössä sidosyksikön omistajilla tulisi olla mahdollisuus hankkia palveluita sidosyksiköltä alle 10 prosentin omistuksella, mikäli sidosyksikön toiminta-alueen väestöpohja on enintään 300 000–500 000 asukasta.
Kannanoton on allekirjoittanut kuntajohtajien puolesta Lapin kuntajohtajien puheenjohtaja, Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari.
Oikealla asialla ovat Lapin kunnanjihtajat.
Nyt siellä valtionhallinnossa lakeja valmistelevat sellaiset ns. ”asiantuntijat” ja teoria herrat, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä realimaalmasta ja todellista tietoa pienten kuntien rakenteesta ja resursseista. Tietekin nykyhallitus tälläkin lakiesityksellä yrittää lopettaa pienet kunnat.
Mistä löytyy se mies, joka puhaltaa poikki heti tämän lakiesityksen valmistelun.