Niin sanotusta Lex Kittilästä annettiin 6.9. umpeutuneena määräaikana 140 lausuntoa.

Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia siten, että laissa säädettäisiin poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä.

Lisäksi säädettäisiin tarkemmin kunnan velvollisuudesta pidättää luottamushenkilö luottamustoimestaan sekä hallinnon järjestämisestä poikkeustilanteissa.

Lakiesityksen taustalla on ollut erityisesti Kittilän kunnan päätöksenteon jumiutuminen sen jälkeen, kun kunta alkoi erottaa kunnanjohtaja Anna Mäkelää.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kittilä ei ole suinkaan ainoa kunta, jossa hallinnolliset vaikeudet haittaavat päätöksentekoa. Viimeksi julkisuudessa ovat olleet Sysmän päätöksenteon ongelmat.

Kittilän kunnalta Lex Kittilä saa arvostelua.

Kittilä ihmettelee lausunnossaan mm. sitä, että lakiesitystä esiselvittänyt Kari Prättälä ei ollut Kittilään lainkaan yhteydessä selvitystyötä tehdessään.

– Lainvalmisteluhankkeella pyritäänkin vastaamaan julkisuudessa yksipuolisesti esitettyihin kohuväitteisiin, mikä on uusi lainvalmistelukäytäntö koskein kuntien asioita maassamme, lausunnossa sanotaan.

Kittilän lausunnossa myös ihmetellään lakiesityksen ehdottamaa valtaa valtuuston puheenjohtajalle. Juuri Kittilässä valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys, vas., valitti kunnanvaltuuston tekemästä Anna Mäkelän irtisanomispäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi valtuuston päätöksen.

Sysmän kunta ei antanut lausuntoa lakiesityksestä.

Lakimuutosesityksestä annetut lausunnot

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hieman palautetta Valtiovarainministeriön tekemä HE:n esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta (410/2015:

    1. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, ettei kuntalaissa ole ollut säännöksiä, jotka mahdollistaisivat valtiolle puuttumisen tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ovat vaarantuneet. Esitys sisältää säännökset varavaltuutetuista, tilapäisestä valiokunnasta ja poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevan kunnan selvitysmenettelystä.

    Näen tarpeelliseksi esitetyt muutokset ja lisäykset kuntalakiin. Kuitenkin kunnallisen itsehallinnon tärkeys tulee nostaa paremmin framille. Sen vuoksi on hyvä, että lakiehdotus saatetaan myös eduskunnan perustus-lakivaliokunnan käsittelyyn, jonka kanta erityisesti itsehallintonäkökulmaan on tärkeää kuulla. Ettei käy niinkuin SoTe uudistuksessa: valinnanvapaus ja
    rahoitusta koskevat pykälät tehdään jälkijunassa.

    Esitysluonnoksessa todetaan, että selvitysmenettely laajentaa valtionva-rainministeriön toimivaltaa puuttua kunnan toimintaan, mutta pitää sen edelleen varsin vähäisenä.

    Kuntien on pidettävänä tärkeänä, että ensisijainen velvollisuus asioiden lainmukaisen hoidon jäjestämiseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon on esitysluonnoksen mukaisesti edelleen kunnan viranomaisilla itsellään. Lisäksi kunta korostaa, että selvitysmenettelyä tulee käyttää vain hyvin perustellusta syystä.

    Selvitysmenettelyn mahdollisuuden näen kuitenkin hyvänä keinona keinona ennaltaehkäistä poikkeuksellisten hallinnollisten vaikeuksien syntymistä.

    2. Ehdotettuun 132 c §:ään tulee lisätäi esitutkintalain 3 luvun 6 §:n mukainen tutkinnanjohtajan ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta. Ilmoitettava valtio- varainministeriön lisäksi myös sille kunnalle, johon selvityshenkilöä tai selvitysryhmää ollaan asettamassa. Tällöin kunta voi esitetyn 85 §:n mukaisesti arvioida siltä edellytettyjen toimien tarpeellisuutta.

    3. Lakiesityksessä ehdotetaan vuoden 2015 kuntalain perussopimusta koskevan säännöksen soveltamista lykättäväksi vuoden 2020 alkuun saakka. Esityksessä ehdotetaan, että yhteiseen toimielimeen ei tarvitsisi valinta jäsentä jokaisesta yhteistyökunnasta vaikka yhteistoiminta koskisi lakisääteistä toimintaa. Molempia muutoksia perustellaan sillä, että hallituksen 5.4.2016 tekemien linjauksien mukaan uusille maakunnille siirretään pitkälti nykyiseen kuntien lakisääteiseen yhteistoimintaan kuuluvat tehtävät ja suuri osa kuntayhtymistä puretaan. Kuntayhtymiä on 170 (vuosi 2015)

    Kaikkea kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa ei ole tarkoitus siirtää maakunnille. Tästä syystä mahdollisuutta rajoittaa yhteisten toimielinten jäsenten määrää tulee koskemaan pysyvästi niitä yhteistoimintaelimiä, joiden tehtävät eivät siirry maakunnille.

    Koska kyse on kunnan lakisääteisestä toiminnasta, tulee kaikkien kuntien vaikuttamismahdollisuus turvata päätöksenteossa lainsäädännöllisesti.

    Muutoin pidän kuntalain muuttamista koskevaa hallituksen esitysluonnosta tarkoituksenmukaisena näinä aikoina.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*