Luitko tämän: Uudistus iskee eikä paluuta vanhaan ole – Kuntien tuottamia palveluita yksityistetään
Hankintalain uudistus mullistaa kuntien toimintaa ja ravistelee peruuttamattomasti kuntataloutta. Uudistus iskee kuin taksilaki ainakin siinä mielessä, että sen voimaan tullessa ei ole paluuta vanhaan. Tämä juttu julkaistiin alun perin 17.10.
Hallitus näkee uudistuksen välttämättömäksi, ja kuntien on sopeuduttava muutoksiin.
Hankintalain uudistuksen osapuolia eniten jakava kohta kirjattiin prosentin tarkkuudella hallitusohjelmaan.
Lakimuutos nostaa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä kymmeneen prosenttiin.
Kuntakentällä hämmästeltiin, miksi omistusraja hakattiin kiveen ennen kuin tehtiin uudistusta koskevia vaikuttavuusarviointeja.
Vastaavaa yksityiskohtaisuutta saa hakemalla hakea aikaisempien hallitusohjelmien lakitavoitteista, arvioi Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs.
Inhouse-yhtiöt ovat kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia ja hallinnoimia yhtiötä, jotka tuottavat palveluita ensisijaisesti omistajilleen.
Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa tai muita tukitoimintoja.
Näillä yhtiöillä on tärkeä rooli esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä palveluissa.
Keinotekoinen raja
Hämeenlinnan kaupungissa, Kanta-Hämeen maakuntakeskuksessa, asuu 68 000 asukasta. Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen sanoo suoraan, että hankintalain uudistus tuottaa päänvaivaa Hämeenlinnassa.
– Lakimuutos lisää kuntien kustannuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä, ehkä myös pitkällä aikajänteellä.
– 10 prosentin minimiomistusosuus on keinotekoinen, eikä se sinällään takaa jo nykyisenkin lainsäädännön edellyttämää valvontaa yhtiössä. Tällainen minimiomistusosuus myös heikentää kuntien mahdollisuuksia järkevään yhteistyöhön yhteisomistusten kautta.
Mikäli vähimmäisomistusosuus on aivan pakko säätää, tulisi vähimmäisomistusosuuden olla 5 prosentin luokkaa ehdotetun 10 prosentin sijasta, Parviainen lisää.
Olemme suhtautuneet hankintalain uudistukseen ratkaisukeskeisesti, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen sanoo. Kuva: Miika Kangasniemi
Muutoksia on tehty
Syyskuun lopulla selvisi, että hallitus tekee muutoksia valmisteilla olevaan hankintalakiesitykseen.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi Uutissuomalaiselle, että jätetoimiala ja vesihuolto aiotaan jättää lain piiristä pois ja osalle sosiaali- ja terveysalaa tulee pidempi siirtymäaika.
Nämä olivat isoja uutisia ja saattoivat yllättää esimerkiksi heidät, jotka olivat noin kaksi kuukautta sitten Kuntajohtajapäivillä Vantaalla. Siellä Marttinen painotti kuulijoiden tietävän lakiuudistuksen päälinjat.
– Niistä tullaan pitämään kiinni. Jos ette ole alkaneet valmistautumaan, tehkää se.
Monessa kunnassa nähdään, että jätehuollon jääminen uudistuksen ulkopuolelle on hyvä asia. Näin tilanteen näkee myös kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.
– Muutoin edessä olisi ollut jopa miljoonaluokan lisäkustannukset pelkästään Hämeenlinnan kaupungille.
Toiveissa lisää muutoksia
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja kertoo hankintalain uudistamiseen liittyen, että yhtenä asiana esille on noussut covid-pandemian kaltaisiin tilanteisiin liittyvän varmuusvarastoinnin järjestäminen.
– Varastointi sinällään saadaan järjestettyä, mutta tuotteita emme tule saamaan mistään, mikäli joudumme lakiuudistuksen toteutuessa ulos hyvinvointialueiden kanssa nyt yhdessä järjestetyistä varmuusvarastointijärjestelyistä.
– Uudistus ei arviomme mukaan toteuta sellaista markkinoiden syntyä, mitä sillä on haettu. Esimerkiksi Hämeenlinna tulee todennäköisesti kotiuttamaan joitain palvelukokonaisuuksia omaksi tuotannoksi, Parviainen lisää.
Hämeenlinnassa ennakoidaan hankintalain tuottavan kasvavissa määrin hallinnollista työtä.
– Lisäksi pidän ikävänä sitä, että kunnille tuotetaan lisäkuluja tilanteessa, joissa kuluja pitäisi pikemminkin vähentää.
Parviainen toivoo hallituksen vielä miettivän linjauksia hankintalain suhteen.
– Kaupunkipolitiikan kannalta hallitus on kuunnellut kuntia kohtuullisen laajasti, ja toivon, että he tekevät näin myös hankintalain kanssa.
Merkittäviä toiminnallisia muutoksia aiheutuu myös kunnan ateriapalveluiden järjestämiseen, Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä sanoo. Kuva: Anni Hyvärinen
Hallitsematon tilanne
Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Savitaipaleen kunnassa asuu noin 3 150 ihmistä. Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä laskee hankintalain uudistuksen muutosvaiheen kustannusten olevan merkittäviä.
– Muutosvaiheen työmäärä ylittää moninkertaisesti kunnassa olevat henkilöresurssit. Lisäksi tulevat työvaiheet ovat luonteeltaan sellaisia, että kunnan nykyisellä henkilöstöllä ei ole riittävää osaamista.
Toimintojen omaksi toiminnaksi ottaminen ei onnistune sen takia, että emme tule saamaan osaavia tekijöitä riittävästi, hän lisää.
– Eikä kunnalla ole tähän taloudellisia resursseja, vaikka osaajia olisikin. Erityisesti ICT-palveluiden kilpailuttamiseen kunnalla ei ole osaamista.
Mäkelä oli yksi mukana kirjoittamassa mielipidettä, joka julkaistiin Oulun alueella ilmestyvässä sanomalehti (28.9.) Kalevassa.
– ICT-palvelut ovat kunnan toiminnan elinehto, sillä ne turvaavat opetuksen, hallinnon ja arjen palvelut. Harvalla kunnalla on varaa tai osaamista järjestää niitä yksin. Jos yhteistyörakenteet pakotetaan purkamaan, pienet kunnat jäävät yksin tilanteeseen, jossa vaihtoehtoja ei tosiasiassa ole, mielipidekirjoituksessa kerrottiin hankintalain uudistuksen orastavista vaikutuksista.
Mäkelän lisäksi mielipidekirjoituksen takana oli iso joukko kunnan- ja kaupunginjohtajia. Kirjoittajina olivat Markku Vehkaoja (Kolari), Jouko Manninen (Kuusamo), Laura Enbuska-Mäki (Muonio), Erkki Parkkinen (Salla), Maria Sorvisto (Ylivieska), Matias Ojalehto (Reisjärvi), Päivi Lintumäki (Outokumpu) ja Johanna Viita (Pielavesi).
– ICT-yhteistyön kautta on saatu keskitettyä osaamista ja neuvotteluvoimaa ja siten parempia sopimuksia toimittajien kanssa. Nyt moni kunta pääsee yhteistyörakenteiden kautta nauttimaan esimerkiksi korkeamman tason tietoturvapalveluista, joihin niillä ei yksin olisi varaa. Tämän murentaminen tuntuu nykyisessä turvallisuusilmapiirissä vastuuttomalta, kunnanjohtajat huomauttivat Kalevan julkaisemassa kirjoituksessa.
Mäkelä lisää Kuntalehdelle, että lain perusteluiden mukaiset teoreettiset tuotot häviävät syntyvien muutoskustannusten ja tehottomien toimintatapojen seurauksena.
– Hankintalain uudistus esitetyllä tavalla ei mielestämme paranna tilannetta, vaan aiheuttaa aivan turhaa toimintojen uudelleenjärjestelyä ja verovarojen haaskausta.
– Näkemyksemme mukaan alueen yrittäjille ei saada konsultteja lukuun ottamatta lisää työtarjouksia tällä uudistuksella.
Keskeinen ongelma on sekin, että inhouse-yhtiöiden palveluille ei löydy aitoa markkinaehtoista tarjontaa.
– Ei löydy. Ei ainakaan enempää kuin mitä nyt jo yhtiöissä on käytössä. Naapurikunta kilpailutti muutama vuosi taaksepäin taloushallinnon palveluita ja sai tasan nolla tarjousta.
– Tällaisina epävarmoina aikoina on aika pelottavaa, että nyt hallitusti hoidetuissa toiminnoissa edellytetään näin pikaisia ja merkittäviä muutoksia. Tämä vaarantaa huoltovarmuuden. Näkemyksemme mukaan lakiesitys pohjautuu olemattomiin vaikutusten arviointeihin todellisista seurauksista, Mäkelä miettii.
Hankintalain uudistus etenee eduskuntaan syyskaudella, työministeri Matias Marttinen (kok.) lupaa. Kuva: Henri Korpi
Uudistus sapettaa
Noin 20 000 asukkaan Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistutti vielä syyskuussa, miten lakihanketta koskeva lausuntokierros poiki massiivisen määrän palautteita.
Lausuntojen pääviesti oli murskaava, Lohi huomioi.
– Käytännössä tämä uudistus tarkoittaisi satojen kuntayhtiöiden alasajoa ja toimintojen järjestämistä kokonaan uudelleen muun muassa talous- ja palkkahallinnossa, ICT-palveluissa ja ateria- ja puhtauspalveluissa.
– Hankintalain muutoksen taloudellinen ja hallinnollinen taakka tulee olemaan massiivinen. Kun iso osa Suomen kunnista joutuu kilpailuttamaan samanaikaisesti puolentoista vuoden sisällä samat palvelut, on helppo ennakoida, että markkinat tulevat sakkaamaan, resurssit loppumaan ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan.
Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat joutuvat vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi, Lohi pohtii.
– Kateeksi ei käy myöskään suurien kaupunkien tilanne, joissa konsernirakenteet ovat monimutkaiset ja yhtiöiden uudelleenjärjestely on kimurantti urakka.
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kempele on ajautumassa tiukkoihin tilanteisiin, koska kunta kuuluu niihin, joilla on alle 10 prosentin omistusosuuksia inhouse-yhtiöissä.
– Tätä on vaikea niellä, etenkään kun kukaan ei tunnu tietävän sitäkään, mihin tuo hallituksen kaavailema kymmenen prosentin omistusvaade perustuu.
Hankintalain uudistuksen muutoskustannukset ovat kovia. Lisäksi riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle jatkossa on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoavat ja asiantuntijuus sekä hankintaosaaminen heikkenevät, Lohi jatkaa.
– Hallinto paisuu ja byrokratia lisääntyy, kun aiemmin yhteisesti hoidetut hankinnat pirstoutuvat pienemmiksi ja useamman tahon hoidettaviksi.
– Sekin sapettaa, että hankintalain uudistuksessa on kyse pitkälle menevästä puuttumisesta kuntien perustuslailliseen oikeuteen organisoida omaa toimintaansa.
Lakiluonnos lyö pahasti korville myös hallituksen omaa tavoitetta keventää julkista hallintoa ja vähentää kuntien normiohjausta, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi hämmästelee. Kuva: Janne Aulavuori
Lisätään kilpailua
Työministeri Matias Marttinen huomauttaa, että asioiden halutaan toimivan entistä paremmin hankintalain uudistuksen ansiosta.
– Lain uudistus etenee eduskuntaan syyskaudella. Kyse on isosta uudistuksesta, jolla lisätään kilpailua ja avataan markkinoita, Marttinen linjaa.
– Tämä hallitus on yrittäjien ja yrittämisen asialla. Ilman toimivia ja reiluja markkinoita ei ole avointa kilpailua.
Julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluita kymmenillä miljardeilla vuodessa, työministeri lisää.
– Kilpailutuksen on oltava aina pääsääntö. Keskeistä on, että luomme nimenomaan pk-yrityksille reiluja ja nykyistä laajempia edellytyksiä osallistua kilpailutuksiin.
– Uudistus hyödyttää kuntia ja kuntalaisia. Uudistuksen kautta voidaan varmistaa paras laatu ja hinta hankinnoille.
”Kaikki voittavat”
Elinkeinoelämän edustajat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät (SY) kiittelivät hallitusta hankintalain uudistuksen edistämistä yhteisellä tiedotteella senkin jälkeen, kun esimerkiksi jätehuoltoalaa koskevista lievennyksistä oli juuri kerrottu.
Uudistus on joka tapauksessa menossa suuntaan, josta EK ja SY halusivat kiittävät hallitusta.
– Julkisen sektorin on tärkeää tarkastella kriittisesti omia toimintojaan ja niiden tehokkuutta. On syytä keskittyä ydintekemiseen, tunnistaa oman toiminnan kustannukset ja ostaa yksityisiltä yrityksiltä se, minkä ne tekevät paremmin ja tehokkaammin. Kaikki voittavat, kun kilpailu toimii ja yksityisillä yrityksillä on tilaa ja mahdollisuuksia palvella myös julkisen sektorin asiakkaita, SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Fakta
Lausuntokierros