Maakuntien liitot vetoavat hallitukseen, jotta lakisääteisten tehtävien hoitaminen ei vaarantuisi
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen arvioi hallituksen ajaman uudistuksen kohtelevan kuntia eriarvoisesti, jos se toteutuu alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Hankintalain uudistamiseen tähtäävä lakiesitys sisältää edelleen kirjauksen, joka rajaisi kuntien omien yhtiöiden käyttöä kuntapalvelujen järjestämisessä mekaanisesti.
Tämä kirjaus on säilynyt 15. tammikuussa alkaneeseen lausuntovaiheeseen asti.
Syksyn ja talven aikana useat tahot ovat vedonneet hallitukseen, että se luopuisi suunnitelmasta. Nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa eri puolilta Suomea, Kuntaliitto tiedottaa.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot esittävät, että hallitus luopuu 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta kuntien omistamista yhtiöistä.
Vähintään tulee säätää mahdollisuus poiketa vähimmäisomistuksesta, maakunnan liitot esittävät.
– Jos lakimuutos etenee, se vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien toimintaa sekä kuntien yhteistyötä maakunnallisesti ja seudullisesti, sanoo Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.
– Lakisääteisten tehtävien asianmukainen hoitaminen uhkaa vaarantua, sillä lakimuutoksella rikottaisiin toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet, Hokkanen lisää tiedotteen mukaan.
Pakolliset työt on tehtävä
Vähimmäisomistusprosentti on perusteeton ja kohtelee eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti, korostaa puolestaan Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
– Vaatimuksessa tietyn kokoisesta omistusosuudesta tulisi ottaa huomioon toimialakohtaiset, alueelliset sekä omistajakohtaiset erot ja muut painavan julkisen intressin huomioon ottavat erityispiirteet.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot huomauttavat, että in house -yhtiöiden käytön rajaamisella on seurauksia myös varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Kuntien omistamat yhtiöt ovat keskeisiä varautumisen näkökulmasta, koska palveluita tulee tuottaa myös tilanteissa, joissa se ei olisi yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa, Hokkanen arvioi tiedotteen mukaan.
Hallituksen kaavailema muutos koskisi etenkin jätehuoltoa, ateria- ja ICT-palveluja, puhtaus- ja kunnossapitopalveluja sekä muiden tukipalveluja, sillä näitä palveluja tuottavat yhtiöt jouduttaisiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen eri puolilla Suomea.
Hyödyt epäselvät, haitat ilmeiset
Sidosyksikkö eli in house -yhtiö on hankintalain mukainen, Suomessa ja Euroopassa yleinen sekä toimivaksi ja tehokkaaksi havaittu tapa järjestää kuntien tai hyvinvointialueiden palveluja.
Sidosyksikköhankinnasta puhutaan silloin, kun esimerkiksi kunta ostaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa omistamaltaan yhtiöltä.
Kuntaliiton tiedottaa, että esityksen mukaisena hankintalaistamme tulisi Euroopan tiukimpia.
– In house -yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta. Eli mielestämme ilmiselviin ja in house -järjestämisen väärinkäytöksiin tulee puuttua. Hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei kuitenkaan tule kategorisesti romuttaa joidenkin yksittäisten tapausten vuoksi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mari Kuparinen.
Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelystä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin.
Lain valmistelun aikana ei ole selvitetty esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin tai muihinkaan toimijoihin, tiedotteessa huomautetaan.
Uudistuksen kertaluonteiset kustannukset, jotka syntyisivät yhtiöiden ja palveluiden purkamisesta ja uudelleen organisoitumisesta, ovat suuret.
Lisäksi uudistuksella olisi jatkuvaluonteisia kustannusvaikutuksia kunnille, kun niiden neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenisivät.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut selvitykseensä perustuen, että uudistus todennäköisesti nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla.
KKV on perustanut arviotaan muun muassa siten, että uudistuksessa ei huomioida riittävästi eri toimialojen, alueiden ja erilaisten hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden eroja.
Lue myös:
