Lakiklinikka: Mikä on uuden kuntalain palveluvelvoite ja mihin sitä käytetään?
Toukokuun alusta voimaan tulleen kuntalain 131 §:ssä säädetään palveluvelvoitteesta.
Pykälän taustalla on EU:n SGEI-sääntely. SGEI tulee sanoista Services of General Economic Interest. Palveluvelvoitteen käyttäminen on Suomessa hyvin harvinaista, mutta harvaan asutuilla tai vaikeakulkuisilla alueilla se voi olla tulevaisuudessa tavallisempaa.
Palveluvelvoitetta voidaan käyttää erityisesti tilanteissa, joissa jokin kunnan välttämätön peruspalvelu haluttaisiin hankkia palveluntuottajalta ostopalveluna, mutta hankintalain mukaisella kilpailutuksella ei päästä haluttuun lopputulokseen.
Näin voi käydä, jos ei saada hankintayksikön vaatimukset asianmukaisesti täyttäviä tarjouksia tai jos markkinoita ei yksinkertaisesti ole. Tällöin vallitsee markkinapuute ja yhtenä vaihtoehtona on järjestää palvelu palveluvelvoitteen avulla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Palveluvelvoite annetaan palveluvelvoitemenettelyssä. Menettelyyn kuuluu se, että ensin selvitetään markkinatilanne. Tähän on olemassa useita eri keinoja. Jos selvityksen perusteella todetaan, että markkinoita ei alueella tai alalla ole, vallitsee markkinapuute. Selvityksen jälkeen on pohdittava, minkälaisia ehtoja kunta palvelun tuottamiseen määrittää. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, millaisessa menettelyssä palveluvelvoite annetaan: hankintalain mukaisessa menettelyssä vai avustusluonteisessa menettelyssä.
Palveluvelvoitteen käyttöön on annettu EU-lainsäädännössä paljon tarkkoja sääntöjä.
Ne pitää ottaa huomioon jo palveluvelvoitteen sisällön suunnittelussa, palveluvelvoitemenettelyssä sekä sopimus- tai avustuskaudella. Palveluvelvoite asettaa myös vaatimuksia palveluntuottajalle.
Kuitenkin on tärkeä muistaa, että palveluvelvoitteen käyttö ei ole hankintalain mukainen suorahankintaperuste.
Katariina Huikko
Lakimies, Kuntaliitto
Kirjoitus on julkaistu Kuntalehdessä 7/2015.
