OAJ haluaa oikeuskanslerin tutkivan Helsingin Sarastia-päätöksen
OAJ haluaa oikeuskanslerin tarkistavan Helsingin päätöksenteon Sarastia-kaupassa. Elinkeinojärjestöt puolestaan käyttävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankintaa esimerkkinä ja haluavat markkinaoikeuden selvittävän sidosyksikköhankintojen laillisuuden. (Kuva: Pixabay)
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tiedottaa pyytäneensä oikeuskansleria tutkimaan, ovatko Helsingin kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöpäättäjät toimineet lainvastaisesti päättäessään hankkia ja ottaessaan käyttöön Sarastia-palkanmaksujärjestelmän.
Helsingin vaikeudet maksaa palkkojaan oikein ovat olleet julkisuudessa siitä saakka, kun Helsingin Sanomat uutisoi vaikeuksien laajuudesta.
Pääkaupunki otti keväällä käyttöön uuden palkkajärjestelmän, ja käyttöönotossa on ilmennyt runsaasti ongelmia. Kaupungin mukaan ongelmat johtuvat suurelta osin tiedonsiirrossa tapahtuneista puutteista sekä manuaalisen työn määrästä siirryttäessä vanhasta palkkajärjestelmästä uuteen.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa tiedotteessa, että Helsingin kaupunki on toiminut huolimattomasti ja piittaamattomasti, mikä on räikeästi rikkonut viranhaltijoiden ja työntekijöiden perusoikeuksien toteutumista.
-Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on perustuslain mukaan oikeus hankkia toimeentulonsa työllään. Samaten heillä on laillinen oikeus palkkaan ja siihen, että se maksetaan ajallaan ja oikeamääräisenä. Kaupunki on toistuvasti ja vakavasti rikkonut lakisääteisiä velvoitteitaan. Siksi jätimme kantelun, Murto perustelee.
OAJ:n mukaan Helsingin kaupunki ei ole myöskään ilmoittanut lain edellyttämällä tavalla palkkatietoja ajallaan tulorekisteriin. Tulorekisterin tietojen perusteella maksetaan muun muassa työttömyyspäivärahoja, perhe-etuuksia, sairauspäivärahoja ja eläkkeitä. Tietovirheet voivat vaikuttaa sekä työntekijän ansiosidonnaisiin etuuksiin että verotuksen oikeellisuuteen.
– Helsingin kaupungin viranhaltijat vastaavat virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Myös kaupungin luottamushenkilöt hoitavat tehtäväänsä virkavastuulla. Onkin aiheellista selvittää, ovatko asiassa vastuulliset toimineet lainvastaisesti ja laiminlyöneet viranhaltijoiden ja työntekijöiden perusoikeuksien toteutumisen, Murto sanoo tiedotteessa.
Sarastiaa seurataan myös alueilla
Sarastia ilmoitti helmikuussa nousseensa hyvinvointialueiden suurimmaksi talous- ja palkkahallinnon tuottajaksi, kun omistaja-asiakkaiksi olivat vahvistuneet Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan ja Satakunnan hyvinvointialueet.
Sittemmin asiakkaaksi tuli Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, jonka Sarastia-hankinta oli muodollisena perusteena kiireelliselle toimepidepyynnölle, jonka Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari jättivät kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:lle hyvinvointialueiden lainvastaisiksi arvioitujen suorahankintojen takia.
Järjestöt vaativat, että KKV saattaa sidosyksikköhankintojen laillisuuden markkinaoikeuden tutkittavaksi. Kysymys on järjestöjen mukaan laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta ja yleisestä valtakunnallisesta ilmiöstä, johon on saatava selvyys.
Järjestöt muistuttavat, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ryhtyi Sarastian omistajaksi tammikuussa 2022 ostamalla siltä vain 0,04 prosentin omistusosuuden. Hyvinvointialueella ei ole hankintalain edellyttämää määräysvaltaa Sarastiasta.
Hankintalain 15 §:n mukaan sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään
viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
-Pidämme selvänä, ettei hyvinvointialueen ja Sarastia Oy:n välillä ole sidosyksikkösuhdetta. Kun hankintalaki edellyttää, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa, voidaan perustellusti todeta, ettei tämä ehto toteudu Sarastian pienosakkaiden osalta, järjestöt toteavat.
Järjestöt toteavat pitävänsä markkinaoikeuden oikeuskäytännön valossa selvänä, etteivät hankintalain mukaiset sidosyksikköaseman tunnusmerkit täyty hyvinvointialueen osalta.
Sarastia: Toiminta hankintalain mukaista
Sarastia puolestaan vakuuttaa tiedotteessaan, että se toimii aina lain ja säädösten mukaisesti. Hankinnat ovat Sarastian asiakkaiden päätöksiä, eikä hankintayksikön tarvitse kilpailuttaa hankintojaan, mikäli se tekee hankinnan hankintalaissa tarkoitetulta sidosyksiköltään, Sarastia muistuttaa.
– Yhtenä edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Sarastia Oy:ssä hankintayksiköt käyttävät yhdessä määräysvaltaa yhtiön asioihin.
Tämä on Sarastian mukaan varmistettu muun muassa siten, että jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua hallituksen nimeämiseen yhtiökokouksessa. Sarastian mukaan osakassopimuksen mukaan hallituksen jäsenten tehtävänä on edistää yhtiön edun lisäksi myös kaikkien osakkeenomistajien etua riippumatta siitä, mikä taho on nimennyt heidät jäsenehdokkaaksi. Lisäksi osakassopimuksen mukaan hallituksen tulee huomioida kaikkien osakkeenomistajien intressit yhtiön strategisessa päätöksenteossajokaisella ja osakkaalla on mahdollisuus osallistua yhtiön strategisten päätösten tekemiseen sekä neuvottelukunnan että yhtiökokousten kautta.
Helsinki teki päätöksen syksyllä 2020
Helsingin kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2020 hyväksyä Sarastia Oy:n osakkeiden merkinnän HR-järjestelmähankinnan mahdollistamiseksi sidosyksikköhankintana. Helsinki osti 1 500 osaketta hintaan 5 490 euroa.
-Kaupungin nykyinen palkka- ja henkilöstötietojärjestelmä (HIJAT) on teknisesti vanhentunut ja sen ylläpito on päättymässä. Kaupungin on varmistettava palkanmaksun häiriötön jatkuminen ja hankittava korvaava soveltuva järjestelmä käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla, kaupunginhallituksen pääätöksessä todettiin.
Aiheesta aiemmin:
