Velvoitteet vauhdittavat esteettömien sähköisten palveluiden kehittämistä, liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Roosa Patrakka sanoo. (Kuva: Pixabay)

Luvassa on muutoksia digipalvelulakiin, lakiin sähköisen viestinnän palveluista, lakiin liikenteen palveluista sekä hätäkeskuslakiin. Lisäksi säädetään uusi laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista.

Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa koskevat lait ovat pääosin voimassa helmikuun alusta lähtien ja niiden soveltaminen alkaa kesäkuun lopulla vuonna 2025.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Roosa Patrakka painottaa, että niin yritykset kuin kunnatkin ovat jo tähän mennessä edistäneet esteettömyyttä palveluissaan monin eri tavoin lainmukaisten velvoitteiden lisäksi.

– Ja tämä on jatkossakin tärkeää.

Mainos



Joka tapauksessa laki antaa tärkeän pohjan myös sähköisten palveluiden esteettömyydelle.

– Velvoitteet vauhdittavat esteettömien sähköisten palveluiden kehittämistä.

– Samalla myös esimerkiksi teknologian kehittyminen voi mahdollistaa nykyistä esteettömämpiä palveluita.

Esteettömyys ei ole vain tiettyjen ihmisten asia, vaan tämä aihe koskettaa enemmän tai vähemmän meitä jokaista.

– Siitä on ihan jokaiselle apua, että on esimerkiksi helppokäyttöiset verkkosivustot, joissa on tekstin kirjainkoosta lähtien asiat kunnossa. Se on myös yrityksille kilpailuetu, mitä paremmin palvelun esteettömyys toteutuu, Patrakka huomauttaa.

Vaatimukset yhtenäistyvät EU:ssa

Hallituksen tavoitteena on antaa keväällä 2023 kolme valtioneuvoston asetusta, jotka täsmentävät tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia.

Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti.

Direktiivin myötä tiettyjen tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimukset yhtenäistyvät koko EU:n alueella.

Tavoite on, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan ja valmistetaan siten, että vammaiset henkilöt pystyisivät käyttämään niitä mahdollisimman laajalti.

Kuluttajille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimukset velvoittavat julkista ja yksityistä sektoria.

– Esteettömyysdirektiivi ei tuo niin paljon uutta julkiselle sektorille kuin yksityiselle. Julkista puolta on koskettanut jo saavutettavuusdirektiivi, joka liittyy palveluiden saavutettavuuteen, ylitarkastaja Roosa Patrakka lisää.

Esteettömyysdirektiivi kohdistuu etenkin tuotteisiin ja palveluihin, jotta itsenäinen asiointi onnistuu laajasti.

Työryhmä selvittää tilannekuvaa

Tavoitteena on myös, että palveluiden ympäristö olisi esteetön. Ympäristöministeriön yliarkkitehti Niina Kilpelä vahvistaa, että jatkotyössä pyritään löytämään tarkoituksenmukainen ja kestävä ratkaisu rakennetun ympäristön esteettömyyden varmistamiseksi.

Kilpelä kertoo työryhmästä, joka laatii tilannekuvaa, miten esteettömyys toteutuu nykyisin rakennetussa ympäristössä.

Ryhmä tekee ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi.

Kilpelä huomauttaa, että lainsäädännön lisäksi esteettömyyttä edistetään myös tiedolla ohjaten ja taloudellisin keinoin.

Esteettömyyttä sääntelevät maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennuksen esteettömyydestä annettu valtioneuvoston asetus.

Rakennetussa ympäristössä esteettömyys tarkoittaa liikkumisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi näkö- ja kuunteluympäristön esteettömyyden huomioimista.

Kilpelä toimii ympäristöministeriön asettaman työryhmän puheenjohtajana.

– Ryhmä kirjoittaa selvitysten pohjalta raportin. Siinä käsitellään muun muassa lainsäädännön nykytilaa ja selvitystarpeita.

– Kaikkea ei ole tarkoituksenmukaista ratkaista lainsäädännöllä, vaan myös muita toimenpiteitä voidaan ehdottaa esteettömyyden edistämiseksi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*