Urheilukatu Helsingin Töölössä on vilkas pyöräilyreitti keskustan ja Keskuspuiston välissä. (Kuva: Ville Miettinen)

Kaksisuuntainen pyöräily hiljaisella kadulla sallittava. Pyörätiemerkin velvoittavuutta lievennettävä.

Siinä joitakin asioita, joita pyöräilyjärjestöissä toivotaan muutettavaksi, kun tieliikennelakia uudistetaan.

Pyöräilyn määrä on kasvussa, ja monet kaupungit panostavat voimakkaasti pyöräilyyn ja sen lisäämiseen. Rajoituksia sujuvalle pyöräilylle on kuitenkin vielä pykälissä ja pyöräilyinfrassa.

Pyöräilykuntien verkosto ry:n puheenjohtaja Matti Hirvonen näkee ajatuksen kaksisuuntaisen pyöräilyn sallimisesta yksisuuntaisilla kaduilla, joilla on enintään 30 km/h nopeusrajoitus, erinomaisena tapana parantaa liikenneturvallisuutta.

Kaksisuuntaista pyöräilyä hiljaisilla yksisuuntaisilla kaduilla on kokeiltu muun muassa Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa.

– Kokemukset muista Euroopan maista ovat erittäin hyvät, Hirvonen sanoo.

– Tähän liittyy lähes aina nopeusrajoitusten alentaminen ja esimerkiksi Gentin kaupungissa nimenomaan katujen asukkaat ovat olleet innokkaimpia aloitteentekijöitä, kun ensimmäisten kokeilujen jälkeen havaittiin, miten ratkaisu rahoittaa liikennettä ja parantaa turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Hirvosen mukaan lähes kaikki Gentin yksisuuntaisista kaduista, yli 200 kappaletta, on muutettu näin.

Pyörätiemerkki velvoittaa Suomessa enemmän kuin muualla

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kesällä 2013 tieliikennelain kokonaisuudistukseen tähtäävän hankkeen. Samoihin aikoihin valmistui LVM:n selvitys pyöräilysääntöjen nykytilasta eräissä Euroopan maissa.

LVM:n selvityksen keskeisiä teemoja olivat juuri kaksisuuntainen pyöräily yksisuuntaisilla kaduilla, pyöräkatu, pyörätiemerkin velvoittavuus sekä pyöräilyä koskevat väistämissäännöt.

Helsingin Polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Matti Kinnunen näkee pyöräilijöiden kannalta olennaisimpana pyörätien käyttövelvollisuuden poistamisen laista.

– Nyt velvoite innostaa legalisteja autoilijoita – jotka kokevat velvollisuudekseen opettaa muita liikenteessä – kouluttamaan pyöräilijöitä autollaan kiilaten, töötäten ja huudellen, Kinnunen sanoo.

– Autoilija ei voi mitenkään tietää, onko jokin asfaltoitu pätkä pyörätie , kun pyöräilijätkään eivät aina tiedä sekavien tai puutteellisten merkintöjen takia.

LVM:n selvityksen mukaan Suomessa laki pyörätiemerkin velvoittavuus on selvästi muita maita tiukempi. Esimerkiksi Ruotsissa merkki ei velvoita käytännössä pyörätien käyttöön. Tanskassa merkki on velvoittava mutta sitä ei käytetä kovin paljon. Norjassa merkki ei ole velvoittava.

Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa on käytössä sekä velvoittavia että ei-velvoittavia pyörätiemerkkejä.

– Pyöräilijälle annetaan mahdollisuus valita, haluaako hän ajaa ajoradalla vai pyörätiellä. Velvoittavan pyörätien merkkiä saa käyttää ainoastaan, jos pyörätie täyttää laatukriteerit ja ajoradalla pyöräily olisi erityisen vaarallista, LVM:n selvityksessä todetaan Saksan käytännöstä.

Pyöräkatu olisi edullinen ja tehokas

Pyöräilykuntien Verkoston Matti Hirvosen mielestä pyöräkadun käyttöön otto olisi loistava ratkaisu moneen ongelmaan.

Pyöräkatu on yleensä katu, jolla ajetaan polkupyöräilijöiden ehdoilla. Moottoriajoneuvoliikenne on sallittu, tai se voidaan sallia lisäkilvellä, mutta sen pitää kulkea pyörien ehdoilla.

– Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi alhaista nopeusrajoitusta (liikuttava pyörien nopeudella), tai sitä, ettei autolla saa ohittaa pyörää, LVM:n selvityksessä todetaan.

pyorakatu_houten
Houtenin pyöräkaduilla auto on “vierailija”. (Kuva: Pyöräilykuntien verkosto ry)
pyorakatu_wien_kari hillo
Wieniläisellä pyöräkadulla kehotetaan huomioimaan jalankulkijat. (Kuva: Kari Hillo)

Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne pyöräkadun käsitettä. Muualla Pohjoismaissa asia on lähes yhtä tuntematon, LVM:n selvityksen mukaan vuonna 2012 tiedossa oli vain kokeiluja Tanskassa.

Sen sijaan Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa pyöräkatu on laissa, ja Hollannissa pyöräkatuja käytetään yleisesti.

– Edullinen ja tehokas tapa rauhoittaa liikennettä ja parantaa kaikkien osapuolten turvallisuutta, Hirvonen sanoo.

Liikennettä seuraamalla ja siellä liikkujia kuuntelemalla saa kuvan, että väistämissäännöt risteysalueella ja suojateillä ovat hukassa usein ja kaikilla osapuolilla.

– Olen sitä mieltä, että yksinkertaisin ja selkein ratkaisu olisi se, että autoilija väistää aina pyöräilijää risteyksessä, kuten jalankulkijaakin nykyisin. Helppo muistaa ja sääntönä vesiselvä kaikille osapuolille, Matti Hirvonen näkee.

vaistamissaanto_pyora_liikenne vaistamissaanto_auto_pyora_liikenne

Kuvat Liikenneturvan esitteestä, jossa väistämissääntöjä selitetään.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*