Johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs: Tässä lakimuutoksessa vaikutusten esittäminen on vyörytetty lausujille ja kuntakentän palaute voi vielä muuttaa lopputuloksen
Eeva-Riitta Högnäs on Kuntaliiton johtava juristi. Kuva: Kuntaliitto
Sidosyksiköistä on keskusteltu aktiivisesti jo lähes pari vuotta. On tullut ilmi, että sidosyksiköitä on käytetty ilman lain edellytysten täyttymistä. On kuultu, että elinkeinoelämä kokee sidosyksiköiden häiritsevän markkinaa. On myös esitetty, että lainsäädäntöä tulisi tiukentaa.
Keskustelun keskiössä on pääministeri Orpon hallitusohjelmassa päätetty omistusrajaus, jonka mukaan omistajan tulisi omistaa yhteisesti omistetusta yhtiöstä vähintään 10 prosentin osuus.
Kirjauksessa poikkeuksellista on se, että hallitusohjelmassa on annettu ratkaisu ongelmaan, jonka sisältö on epäselvä. Emme tiedä, mihin ongelmaan ratkaisulla puututaan. Siten emme myöskään tiedä, muuttaako esitetty kategorinen omistusrajaus tilannetta oikeaan suuntaan.
Tätä dilemmaa on ratkottu hankintalain muutoksia pohtineessa työryhmässä, joka päätti työnsä marraskuun loppuun.
Työryhmän mietintö on kirjoitettu hallituksen esitysluonnoksen muotoon. Kaikki kiinnostuneet voivat nyt lausua mietinnössä esitetyistä muutoksista lakiin.
Miksi asiasta pitäisi olla kiinnostunut? Kyse on kuntayhtiöiden tulevaisuudesta ja siitä, saako kunta jatkossa järjestää palvelujaan yhteisesti omistetun yhtiön muodossa. Sidosyksikköä saa EU-direktiivin perusteella omistaa useampi omistaja ilman omistajien määrän rajoittamista.
Pienikin omistusosuus, erään EU-tapauksen mukaan jopa 0,25 prosentin omistus, voi muiden edellytysten ohella riittää täyttämään lainsäädännön edellytykset määräysvallasta. Jos Suomessa säädetään toisin, on moni alueellisen yhtiön yhteisomistus historiaa.
Sidosyksikkötoiminnan tulisi säilyä EU-sääntelynkin mukaisesti myös suomalaisen kunnan työkalupakissa. Omistajalla tulee olla isoissa päätöksissä yhtiössään veto-oikeus, hankintalain termein määräysvaltaa.
Tällöin sidosyksikköjärjestäminen ei millään tavalla kierrä hankintalakia, sillä sidosyksikkö on hankintayksikkö eikä saa toimia markkinoilla.
Teemasta liikkuu nyt myös väärää tietoa. Perustavanlaatuinen väärinymmärrys on, että sidosyksiköt häiritsisivät markkinatoimijoiden toimintaa.
Sidosyksiköt ovat kunnan oman palvelutuotannon ja ostopalvelun vaihtoehto. Ne toimivat usein alalla, jolla ei ole tarjolla markkinaehtoista toimintaa, kuten jätehuollossa tai syrjäseudun ruokahuollossa, tai markkinalla, joka edellyttää kilpailutettujen palveluiden koordinoimista, kuten IT-palvelut.
Alueelliset IT-sidosyksiköt hoitavat kilpailutukset, integraatiot ja sopimushallinnan. Ne eivät tuota samaa palvelua kuin elinkeinotoimijat, joilta sisältöpalvelu ostetaan.
Toinen väärinymmärrys on, että kaikki sidosyksikkömuotoiset toimijat olisivat laittomia. Markkinaoikeus on ottanut kantaa yhden satojen omistajien yhtiön lainvastaisuuteen.
Vaikka jokin muu ongelmallinen sidosyksikkö vielä olisi toiminnassa, tämä ei tarkoita kaikkien sidosyksiköiden olevan laittomia. Suuri enemmistö sidosyksiköistä täyttää lain kaikki kriteerit ja toimii vain omistajiensa käden jatkeena.
Hankintalain muutoksia koskeva lausuntokierros alkuvuonna 2025 tulee olemaan poikkeuksellinen, koska lausuntokierroksella on kerrankin todellinen mahdollisuus vaikuttaa ja koska esitetyn muutoksen aiheuttamia kustannuksia ja käytännön vaikutuksia ei ole otettu huomioon.
Siksi kaikkien kynnelle kykenevien tulisi verrytellä näppäinsormensa ja antaa palaa. Kuntakentän palaute voi vielä muuttaa lopputuloksen.
Hankintalakityöryhmän mietintö ei vielä sisällä lakimuutoksen vaikutusten arviointia. Vaikutusten arviointia ei ole tehty, vaikka se on olennainen osa kaikkien lakimuutosten perustelua.
Tässä lakimuutoksessa vaikutusten esittäminen on vyörytetty lausujille, joiden odotetaan kertovan niihin itseensä kohdistuvista vaikutuksista. Jos kunnat, hyvinvointialueet ja muut lausujat nyt esittävät näkemyksensä muutoksen vaikutuksista, päättäjätkin ymmärtävät muutoksen seuraukset.
Jos lainsäätäjä päättää säätää kategorisen 10 prosentin omistusosuuden muutoksen, päätöksen tulisi perustua tietoon.
Lausuntokierros on parhaillaan käynnissä ja nyt on aika vaikuttaa. Lausunnot on toimitettava viimeistään 11.3. Viimeistelty hallituksen esitys viedään eduskuntaan syysistuntokaudella 2025, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
Vuosi 2025 on tiedolla vaikuttamisen vuosi sidosyksikköteemassa. Jotta päättäjät tietävät, mistä päättävät, tarvitsemme kuntien äänen kuuluville.
Eeva-Riitta Högnäs
Kirjoittaja on Kuntaliiton johtava juristi.
Kirjoitusta muokattu 27.2. kello 9.29, muutettu otsikkoa.
Lue myös:
