Suomen uudesta työmarkkinamallista käynnistetään lainsäädäntö – Lakimuutokset on tavoitteena saada voimaan loppuvuodesta
Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syyskuussa 2024. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen tämän vuoden joulukuussa. (Kuva: Sonja Eloranta)
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo asettavansa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia, joilla toteutetaan hallitusohjelman kirjaus neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on edistää vientivetoisen työmarkkinamallin syntymistä.
Työministeri Arto Satonen kertoi työmarkkinamallin valmistelusta 16. tammikuuta järjestämässään tilaisuudessa. Tilaisuuteen oli kutsuttu toimijat, jotka ovat osallistuneet työmarkkinajärjestöjen välisiin keskusteluihin mallin kehittämisestä, sekä valtakunnansovittelija.
– Vientivetoinen palkanmuodostusmalli on luonteva Suomen kaltaiselle avoimelle taloudelle, joka elää viennistä ja jonka tulee paitsi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa myös pystyä kantamaan hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset, sanoo työministeri Satonen.
Työryhmä aloittaa helmikuussa
Lakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi edustettuina EK, Valtion työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, STTK, Akava ja Palkansaajakeskusjärjestön yhteinen edustaja. Työryhmän puheenjohtajana toimii työministerin valtiosihteeri Mika Nykänen.
Työryhmä työskentelee toukokuun 2024 loppuun ja sen tehtävänä on valmistella mietintö hallituksen esityksen muotoon. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin syyskuussa 2024. Näin ollen lakimuutokset voisivat tulla voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen tämän vuoden joulukuussa.
Hallitus on linjannut ohjelmassaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisäämiseksi.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
