Suomalainen säädösvalmistelu tarvitsee opaskoirayksikön. Tätä mieltä on Valtiotalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti tuoreessa VTV:n vuosikertomuksessa. Erityisesti kuntasektorin tiukkaa taloutta heilauttelevat monet uudet säädökset, joiden merkityksestä ei ole täyttä tietoa päätöksiä tehtäessä.

– Kuntiin kohdistuvien velvoitteiden vaikutusarviointia ja niiden valvontaa on tarpeen tehostaa. Vaikutusarviointien terävöittäminen ja valvonta liittyvät suoraan rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseen sekä talouden ja hallinnon rakennemuutosten aiheuttamiin paineisiin vastaamiseen, pääjohtaja Pöysti painottaa.

Käytännön esimerkkeinä pääjohtaja mainitsee valtionosuuslainsäädännön mukaisen valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistuksen ja viime budjettiriihessä lupaillun miljardin euron kevennyksen kuntien tehtäviin.

– Kun valtion ja kuntien välistä kustannusjakoa on lain mukaan tarkistettu, niin aina jälkikäteen siitä on tullut isohko lasku valtiolle. Kun sitten avataan asiaa, niin aina käy ilmi, että kunnille on tullut ohi tarkoitetun uusia ylimääräisiä velvoitteita ja vaatimuksia. Rakennuspoliittisen ohjelman miljardin euron karsintatavoite kuntien tehtävistä on toinen esimerkki. Säästöjä haettiin, mutta samaan aikaan oli jo annettu kunnille uusia velvoitteita, Tuomas Pöysti ihmettelee.

Laatua lainsäädäntöön

Lääkkeeksi VTV:n pääjohtaja tarjoaa muista länsimaista saatujen kokemusten perusteella vaikutusarviointilautakuntaa ja vaikutusarvioinnin tukiyksikköä riippumattomaksi asiantuntijaelimeksi. Vastaavia yksiköitä on toiminnassa Euroopan Unionissa, Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa.

-Se olisi eräänlainen säädösvalmistelun ja muun normiohjauksen vahti ja opaskoirayksikkö. Yksikön tehtävänä olisi valvoa ja edistää vaikutusarviointien laatua riippumattomana asiantuntijana.

Asiantuntijoita Suomessa riittää, mutta Pöystin mukaan kukaan ei varsinaisesti valvo puolueettomasti lainsäädännön laatua.

– Nykyiset järjestelmät eivät kykene tuottamaa tietoa lainsäädännön vaikutuksista puolueettomasti ja kokonaisvaltaisesti. Tehtävää ei kukaan hoida sen merkityksestä huolimatta. Jos ministeriöllä on valmisteilla olevaan asiaan joku tietty näkökulma, niin perusteluita päätökselle haetaan sitten siltä suunnalta, Pöysti arvioi.

Valvontaa keskitettävä

Tänä päivänä lainsäädännön vaikutuksia tutkaillaan monen eri ministeriön ikkunasta. Kokonaisnäkymä jää epäselväksi, kun toinen katsoo itään ja toinen länteen.

– Laadunvalvonta ja päätöksenteon vaikutusten arviointi on hyvin hajaantunutta, eikä se toimi. OECD on Suomea koskevissa suosituksissa kahteen otteeseen suositellut toimintaan panostamista.

Työttömäksi ministeriön viisaat virkamiehetkään eivät Pöystin esittämässä mallissa joutuisi.

– Perustehtäviä arvioinnissa hoitaisivat yhä nykyiset asiantuntijaorganisaatiot, mutta perustettava pieni yksikkö tekisi laadunvarmistuksen. Yksikön tehtävänä olisi valvoa ja edistää vaikutusarviointien laatua riippumattomana asiantuntijana. Yksikkö voisi lisäksi tuoda esille, jos ehdotetuilla ohjauskeinoilla tarkoitetut tavoitteet eivät ole saavutettavissa, pääjohtaja Tuomas Pöysti esittää.

Valtiotalouden tarkastusviraston vuosikertomus

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*